Johannesburg, 18.11.02 (IPS) – "Ihmiset antavat ystävänsä matkapuhelimen numeron toisille ystävilleen, jotta nämä voivat jättää hänelle viestejä. Kännykän omistajasta tulee Afrikassa tärkeä viestintäkeskus", malilainen konsultti Penangnini Toure selittää.
Matkapuhelinten nopea leviäminen Afrikassa on synnyttänyt myös uudenlaista liiketoimintaa. Ihmiset sijoittavat kännykkään ja alkavat veloittaa muilta sen käytöstä.
Touren mukaan kännykän hankkiminen ei ole Malissa ongelma, mutta koska maassa toimii vain yksi matkapuhelinoperaattori, numeron saaminen voi kestää kauan. YK:n lastenrahaston Unicefin palveluksessa oleva Toure on itse odottanut omaansa jo vuoden.
Sijoituspankki Merrill Lynchin tuoreen selvityksen mukaan nigerialaiset käyttävät matkapuhelinta keskimäärin 200 minuuttia viikossa, kun vastaava luku Ranskassa on 154 minuuttia, Japanissa 149 minuuttia ja Saksassa 88 minuuttia.
Nigerian korkea luku selittynee ainakin osin sillä, että kännykällä on yleensä useita käyttäjiä.
Ugandan radion toimituspäällikkö Teresa Atogiyire kertoo, että hänen kotimaassaan varsinkin nuoret ovat ryhtyneet rahastamaan kännyköillä. Puhelusta perittävä hinta on 300-600 shillinkiä (1-2 euroa).
Ugandalaisten kännykkäyrittäjien luovuus on voittanut mäkisen maaston aiheuttaman kenttäongelman. Ratkaisu on "kännykkätorni".
"Kaverit pystyttävät kukkulan huipulle kivistä ja puusta rakennetun tornin. Käyttäjä maksaa 600 shillinkiä kiipeämisestä ja soitosta. Muuten kenttää joutuisi etsimään bussimatkan takaa", Atogiyire jatkaa.
Eri Afrikan maiden käynnykkäkulttuureissa on eroja. "Ruandalaiset ovat hyvin ylpeitä ihmisiä. Me emme jaa omastamme. Meillä matkapuhelinta pidetään statussymbolina", Kigalissa työskentelevä kustantaja Kagire Danson kertoo.
Hän myöntää kuitenkin välittävänsä perheenjäsenille ja ystäville viestejä, joita tulee hänen kännykkäänsä.
Matkapuhelin vaikuttaa ihmisen sosiaaliseen asemaan. "Kommunikaatiokeskuksena toimivasta henkilöstä tulee tärkeä", swazimaalainen tiedotustukija Sam Ndwandwe huomauttaa.
"Siksi Swazimaan 300 heimopäällikköä vaativat, että valtio antaa heidän viestinviejilleen kännykät. Päällikön viestinviejä toimii perinteisesti yhteisön äänenä ja välittää päällikön tiedotteet kansalle. Miten heidät voitaisiin jättää ilman matkapuhelinta?" Ndwandwe kysyy.
Internet on levinnyt Afrikassa hitaasti, koska kotitietokoneet ovat kalliita, kiinteät puhelinlinjat harvinaisia ja sähköntarjontakin monin paikoin epävarmaa. Kännykän voittokulkua selittääkin tarvittavien rakenteiden keveys kiinteisiin puhelinlinjoihin verrattuna.
Esimerkiksi Kamerunissa on 87 000 puhelinlinjaa, mutta kännyköiden määrä ylitti 200 000 ensimmäisen 1,5 vuoden aikana. Myös Swazimaassa matkapuhelimien määrä ohitti kiinteät linjat kahdessa vuodessa.
(Inter Press Service)
