Bogotá, 02.01.13 (IPS) – Maanomistuksen keskittyminen harvoihin käsiin on ollut pääsyy Kolumbiaa vuosikausia raastaneeseen sisällissotaan. Suurmaanomistajat ja talonpojat pääsivät nyt ensi kertaa puhumaan asiasta nokakkain.
Aloite keskusteluihin tuli rauhanneuvotteluista, jotka Kolumbian hallitus ja Farc-sissiliike aloittivat marraskuulla Kuuban Havannassa. Maanomistus on määritelty rauhanneuvottelujen ykkösaiheeksi.
Maakysymystä puitiin joulun alla kolme päivää Kolumbian pääkaupungissa Bogotássa, ja yhteenveto esitellään Havannassa 8. tammikuuta.
Bogotán foorumin järjestivät Kolumbian yliopisto ja YK:n kehitysohjelma UNDP. Yli 1 300 osanottajaa työskentelivät 20 ryhmässä ja esittivät tulokset yhteisessä päätösistunnossa.
Pohdinnan kohteina olivat muun muassa maankäyttöoikeudet, kesantomaiden kohtalo, omistusten laillistaminen ja maatyöväen asema, intiaanien ja mustien yhteismaat, maaseudun kehittäminen ja tukeminen sekä luonnonsuojelu ja infrastruktuuri.
Prosentti omistaa yli puolet maista
Varallisuuserot Kolumbian maaseudulla ovat maailmantilaston kärkeä. Reilu prosentti maanomistajista pitää hallussaan 52:ta prosenttia maatalousmaasta.
Karjatilojen hallussa on 38 miljoonaa hehtaaria. Kolumbian maatalousministerin Juan Camilo Restrepo arvioi, että ala voitaisiin puolittaa alentamatta karjatalouden tuottavuutta tai voittoja.
Viljelyssä on vain viisi miljoonaa hehtaaria, vaikka tarve olisi vähintään 22 miljoonaa. Restrepon mukaan maankäytön optimointi parantaisi tehoa ja tuottoa, mutta se ei onnistu pakolla.
"Olen kuunnellut tarkasti ja viisastunut. Meidän on opittava kääntämään lehti, jos haluamme rakentaa yhdessä maatalouden, jossa on paikka jokaiselle", Kolumbian maataloustuottajien yhdistyksen puheenjohtaja Rafael Mejía kiteytti tuntonsa Bogotán keskusteluista.
Tapahtuman aluksi hän muistutti, etteivät köyhyys ja kurjuus lopu, jos väkivalta jatkuu. "Tinkiminen yksityisomistuksesta ja markkinataloudesta eivät ole neuvoteltavissa", Mejía teroitti.
Karjankasvattajat poissa
"Tähänastinen mallimme on tuottanut eriarvoisuutta", jesuiittapappi ja taloustieteilijä Francisco de Roux huomautti.
Hänen mukaansa konfliktin juuret ovat maaseutuväestön pakkohäädöissä ja kaivattu talouskasvu on jäänyt haaveeksi.
Valle de Cimitarran talonpoikien yhdistyksen johtaja Andrés Gil kiitteli sitä, että maaseudun eri eturyhmät voivat keskustella näkemyksistään sotimisen sijasta. "Tällaisia tilaisuuksia pitäisi järjestää eri puolilla maata."
Bogotán tilaisuudesta puuttui kuitenkin kiistan keskeinen osapuoli, Kolumbian karjankasvattajien liitto. Järjestö ei hyväksy rauhanneuvotteluja Farcin kanssa, koska moni sen jäsen on joutunut sissien uhriksi viime vuosikymmenillä.
(Inter Press Service)
Pitkä ja sekava sota
Kolumbia ajautui sisällissotaan 1964, kun vasemmistolainen Kolumbian vallankumoukselliset asevoimat (Farc) ja pienempi Kansallinen vapautusarmeija (ELN) tarttuivat aseisiin. Paikallisia maakiistoja oli yritetty ratkoa asein jo 1940-luvun lopulta alkaen.
Valtion armeijan tueksi perustettiin 1980-luvulla äärioikeiston puolisotilaallisia joukkoja. Niiden toiminta ei loppunut, vaikka hallitus ilmoitti vuosina 2002–2006 kymmenientuhansien luopuneen aseistaan. Huumekartellit sekaantuivat sisällissotaan 1980-luvulta lähtien.
Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että yli neljä miljoonaa kolumbialaista – lähes kymmenesosa maan 47-miljoonaisesta väestöstä – on joutunut pakenemaan kotoaan vuoden 1995 jälkeen. Kuolonuhrien määräksi on arvioitu neljännesmiljoona.
Valtaosa uhreista on talonpoikia, alkuperäiskansoihin tai mustaan vähemmistöön kuuluvia. Monet ovat menettäneet henkensä tai joutuneet raiskatuksi, kun aseryhmät ovat häätäneet heitä mailtaan.
Presidentti Juan Manuel Santosin hallituksen ja Farcin syksyllä aloittamat rauhanneuvottelut jatkuvat Kuubassa. (IPS)
KOLUMBIAN FAKTAT
– Rannikkovaltio Etelä-Amerikassa
– Asukkaita 46,9 miljoonaa
– Alle 1,25 dollarilla päivässä eläviä 16,0 %
– Kansallisen köyhyysrajan alla 45,5 %
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,2 %
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksissä 87/187
(Lähde: YK)
