Johannesburg, 03.02.03 (IPS) – Tuloerot ovat Etelä-Afrikassa yhä maailman kärkiluokkaa. Mustaan enemmistöön kuuluvat asukkaat odottavat olojensa kohenemista kärsimättömästi, mutta jaksavat mielipidemittausten mukaan edelleen uskoa, että hallitus tekee asiassa parhaansa.
Kansalaisaktivistit, kuten Kansallinen maakomitea -järjestön jäsenet Andile Mngxitama ja Ann Eveleth, kuitenkin syyttävät presidentti Thabo Mbekin hallitusta "uusliberaalin" talouspolitiikan valitsemisesta ja köyhien unohtamisesta.
Uusliberalismista todistaa aktivistien mukaan tiukka raha- ja budjettipolitiikka, jota valtio on harjoittanut viisi viime vuotta. Julkisia menoja on leikattu, ja rahat käytetty velkojen maksuun.
Hallitus puolustautuu sillä, että nyt pahin on ohi velanmaksussa ja rahaa vapautuu taas sosiaalimenoihin. Ne kasvavat pitkästä aikaa supistumisen sijasta.
Valtio on omaksunut Maailmanpankin linjan ja määrännyt peruspalvelut, kuten veden ja sähkön, maksullisiksi. Aktivistit syyttävät sitä ihmisten elinolojen heikentämisestä.
Human Sciences Research Councilin mukaan kymmeneltä miljoonalta ihmiseltä katkaistiin jossakin vaiheessa vesi vuosina 1994-2002.
Sähkönkulutus taas on vähentynyt sen jälkeen, kun siitä alettiin periä maksua. Järjestöjen mukaan syynä on se, ettei köyhillä ole varaa sähköön.
Hallituskin on tiedostanut maksullisten palvelujen ongelmallisuuden ja luvannut kustantaa tietyn perusannoksen sähköä ja vettä. Päätöksen toteuttaminen on kuitenkin edennyt hitaasti.
Mbeki on julistanut seuraavan kymmenvuotiskauden päätehtäväksi taistelun köyhyyttä vastaan. Päätöksen taustalla on viime vuoden lopulla paljastettu ikävä tilastotieto, jonka mukaan useimmat mustat eteläafrikkalaiset ovat köyhtyneet entisestään kymmenen viime vuoden aikana. Pääsyynä on työttömyyden vakiintuminen rakenteelliseksi.
Hallituksen ulkopuoliset ammattiyhdistysjohtajat muistuttavat, että hankkeet valtion yritysten yksityistämiseksi ovat osaltaan pahentaneet työttömyyttä. Esimerkiksi valtion teleyhtiö Telekom, sähköyhtiö Eskom ja kuljetusyhtiö Transnet ovat kaikki irtisanoneet tuhansia työntekijöitä trimmatakseen yrityskuvaansa.
Työmarkkinoita ovat kutistaneet myös automaatio, julkisen sektorin kaventaminen ja talouden painopisteen siirtyminen tuotannosta palveluihin.
Hallituksen edustajat kuitenkin myöntävät nyt, että sosiaalinen turvaverkko on välttämätön. He lupaavat lisää tukimuotoja ja julkisia työkohteita.
Etelä-Afrikan hallituksen uusien painotusten taustalla vaikuttavat Brasilian tapahtumat. Työväenpuoluetta edustavan Luis Inácio Lula da Silvan nousulla maan presidentiksi on valtava symbolinen merkitys eteläafrikkalaisille, joita johtava Afrikkalainen kansalliskongressi (ANC) on myös nauttinut ay-liikkeen laajaa tukea.
Lulan vakuuttelut, että hän ei unohda köyhiä, ovat haaste Etelä-Afrikan hallitukselle, jossa istuu useita entisiä ay-johtajia.
Muutoksia Etelä-Afrikan politiikkaan odottavat Caroline S'Thembison kaltaiset ihmiset, joille rotusortohallinto ei aikoinaan tarjonnut nykyajan vaatimusten mukaista koulutusta.
Hän kaupittelee asunnottomien Homeless Talk -lehteä Johannesburgin kaduilla. Mukana seuraavat kolme lasta, sillä heitä ei voi jättää yksin hökkelislummiin.
S'Thembiso majailee slummissa vailla asuntoa, mutta silti hänen mielestään hallituksen politiikka on "ok".
Syynä äidin tyytyväisyyteen on se, että hänen vajaan vuoden ikäinen vauvansa saa noin 13 euron lapsilisän joka kuukausi.
(Inter Press Service)
