Ouagadougou, 10.03.03 (IPS) – Länsiafrikkalaisen Burkina Fason maanviljely on tähän asti ajoittunut lähes yksinomaan kesäkuusta syyskuulle kestävään sadekauteen. Kuivalla kaudella kimppuun on hiipinyt nälkä, jota nyt yritetään torjua pienimuotoisilla keinokasteluhankkeilla.
Eräillä Burkina Fason alueilla saadaan sadetta vain 250 millimetriä vuodessa, joten ilman muita konsteja maan antimet jäävät vähäisiksi.
Konsteja kuitenkin on tarjolla, sillä selvitysten mukaan sekä pohja- että pintavettä löytyy hyödynnettäväksi miljardeja kuutioita.
"Burkina Fasossa on 1 500 patoa, joihin mahtuu viisi miljardia vesikuutiota, joten maassa ei tarvitsisi kärsiä ruokapulasta tai nälästä", valtion aloittamaa pienimuotoisen keinokastelun lisäämistä vetävä Alphonse Ouedraogo selittää.
YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAO:n tukeman hankkeen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja lisätä viljelijöiden tuloja.
Ouedraogon mukaan vesi haihtuu miltei kaikista padoista ennen kuin sitä on ehditty käyttää, joten keinokastelua voitaisiin harjoittaa jo ennen kuin kuivuus iskee.
Burkina Fason 11-miljoonaisesta väestöstä 80 prosenttia saa elantonsa maataloudesta, joka muodostaa 30 prosenttia kansantuotteesta.
Hankkeen alustava eli "pilottivaihe" alkoi kaksi vuotta sitten, ja sen ansiosta on saatu tuotantoon noin tuhat hehtaaria aiemmin käyttämätöntä maata. Tänä vuonna keinokastelun avulla viljeltyä alaa on tarkoitus kasvattaa 20 000 hehtaaria.
Selvitysten mukaan Burkinalla on yhdeksän miljoonaa hehtaaria viljelykelpoista maata, mutta siitä on käytössä alle neljä miljoonaa hehtaaria. Kasvattamalla peltoalaa hallitus toivoo kääntävänsä maan nykyisen viljavajeen vientiin liikeneväksi ylituotannoksi.
FAO:ta Burkinassa edustava Marie Noelle Koyara kertoo Kap Verden antaneen rohkaisevan esimerkin. Saarivaltiossa sataa vain kerran 3-4 vuodessa, mutta keinokastelun ansiota se tuottaa nykyisin yli puolet vihanneksistaan itse.
"Bangladeshissa puolestaan kehitettiin 1980-luvulla poljettava vesipumppu, jotka käytämme nyt myös Afrikassa", Koyara kertoo.
Afrikan kuivalla Sahelin alueella tehty selvitys paljastaa, että jo hehtaarin peltojen keinokasteleminen tuottaa tusinalle perheelle vähintään 500 euroa lisää tuloja satokautta kohti.
"Tärkeintä on muuttaa viljelijöidemme ajattelua ja tapoja. Aiomme opettaa heille uusia keinokastelumenetelmiä niin, että ne muuttuvat osaksi elämää", Burkina Fason maatalous- ja vesiministeri Salif Diallo sanoo.
Hallitus on FAO:n teknisellä avustuksella toimittanut talonpojille polkupumppuja ja kouluttanut joukoittain teknikoita opastamaan niiden käytössä.
"Tarjoamme pienviljelijöille yksikertaisia ja halpoja menetelmiä. Emme tarvitse enää suuria ja kalliita koneita tuottaaksemme enemmän viljaa", Ouedraogo sanoo. Pumppujen kustannukset hehtaaria kohti ovat vain 100-150 euroa, kun vanhat keinokastelumenetelmät maksoivat kymmenkertaisesti.
FAO etsii hankkeelle lisärahoitusta, mutta alkuun on päästy Maailmanpankin ja Burkinan oman maatalouspankin turvin. Euroopan unioni on sitoutunut etsimään markkinoita mahdolliselle ylijäämäviljalle.
(Inter Press Service)
