Bagdad, 10.03.03 (IPS) – Ahmed on noin 60-vuotias sävyisä toimistovirkailija, mutta hän ei epäröinyt tarttua kivääriinsä viime vuonna, kun heimon päälliköltä kävi käsky. "Kieltäytyminen ei olisi tullut kuuloonkaan. En olisi ollut mies enää", Ahmed sanoo.
Hän vietti heimoveljiensä kanssa lähes viikon taisteluasemissa Irakin itäosissa sijaitsevassa kylässä. Joukko laski aseensa vasta, kun kiista toisen heimon kanssa oli selvitetty.
Ahmed katsoo tehneensä vain velvollisuutensa. "Jos emme olisi lähteneet liikekannalle, seurauksena olisi voinut olla paljon pahempi verilöyly", hän pohtii.
Hän on tyypillinen esimerkki irakilaisesta, joka on valmis tarttumaan aseeseen, jos heimon etu vaatii. Heimot ovat kautta aikojen pitäneet huolta omistaan paremmin kuin hallitus koskaan.
Valtaosalla 22 miljoonasta irakilaisesta on yhteyksiä johonkin heimoon, ja kytkennät ovat vain vahvistuneet vallitsevan kriisin oloissa.
Irakissa on heimoja arviolta 150, ja jokainen jakaantuu useisiin klaaneihin. Heimon koko voi vaihdella muutamasta tuhannesta hengestä miljoonaan.
Heimoilla saattaa olla ratkaiseva rooli Irakin ottamisessa hallintaan ja otteen säilyttämisessä. Niiden lojaalisuudesta ei kuitenkaan ole varmuutta. Kaikki eivät ole raivoisia Saddam Husseinin tukijoita, mutta se ei välttämättä tarkoita, että ne olisivat lojaaleja ulkopuolisille voimille.
On hyvä muistaa, että heimot kääntyivät brittejä vastaan, kun nämä yrittivät ottaa ottomaanivaltakunnan hallintaansa 1900-luvun alussa. Tuhansia brittejä tapettiin.
Kareem al-Ubaide myy kiväärejä ja muita käsiaseita Bagdadin keskustassa sijaitsevassa liikkeessään ja kerskuu heimonsa voimakkuudella. "Meillä on jo 10 000 miestä aseissa pohjoisessa Kirkukin lähellä ja 2 500 etelän Basrassa."
"Jokaisella on ase, ja ne joilla ei ole, tulevat tuhatlukuisina kauppaani ostamaan kiväärejä", al-Ubaide vakuuttaa.
Asekauppiaan mukaan hänen heimonsa "taistelee viimeiseen mieheen Saddam Husseinin puolesta". Muuta hän tuskin voisi sanoakaan, sillä hallituksen vahtikoirat seuraavat toimittajien kintereillä.
"Luotimme eivät todennäköisesti läpäise amerikkalaisten sotilaiden suojavarustusta. Mutta me taistelemme siitä huolimatta, sillä emme ole pelkureita", hän jatkaa.
Keskustelua sivusta seurannut irakilainen kuiskaa kaupan ulkopuolella, että hän epäilee monien heimojen halukkuutta sotia maan johdon puolesta.
"Ostamme aseita puolustaaksemme itseämme, emme kuluta rahojamme hallituksen auttamiseksi", hän sanoo.
Kukaan ei tunnu tietävän, miten moni heimo asettuu hallituksen puolelle. Heimojen roolin uskotaan kuitenkin korostuvan, jos hallitus kaatuu.
Heimoja johtavilla ?eikeillä on yleensä läheiset suhteet hallitukseen, mikä on lähes vääjäämätöntä tiukkaan valvotussa maassa. Varsinkin 1991 käydyn Persianlahden sodan jälkeen Saddam on vokotellut heitä tuekseen. Ainakin maan keskiosaa asuttavat sunniheimot ovat lähteneet Saddamin kelkkaan turvatakseen oman vaikutusvaltansa.
Bagdadista 30 kilometrin päässä sijaitsevassa Rashidin kylässä pitää majaa hamdan-heimon sheikki Khuder Abbas Hussein, 71. Heimon miljoonainen jäsenistö on hajallaan ympäri maata, mutta suurimmat keskittymät ovat Rashidin ja Bagdadin ympäristössä.
Sheikin laaja asuinpiiri sisältää sekä maatilan että moskeijan, ja hän pystyy jäljittämään sukujuurensa tuhannen vuoden takaiseen Aleppon emiiriin. Hänen mukaansa hamdan ei alistu ulkopuolisten vallanpitäjien tahtoon.
Marmorisessa vastaanottosalissa isänsä vieressä istuva sheikin poika huomauttaa, että Saddam ei oikeistaan ole arvostetun heimon jäsen vaan talonpoikaista sukujuurta.
"Ei, ei, presidentillä on samanlainen tausta kuin meillä. Hän kuuluu heimoon", isä kiirehtii korjaamaan.
Hän sanoo tukevansa presidenttiä ja vakuuttaa heimonsa valmistautuneen Yhdysvaltain hyökkäykseen. Suunnitelmat liikekannallepanosta on tehty, ja aseita on testattu ja varastoitu.
SHeikki vakuuttaa asettavansa heimon hyvinvoinnin kaiken muun edelle. Hän oli 16-vuotias ottaessaan ohjakset isältään 1948. "Olen johtanut hamdania läpi erittäin myrskyisen ajan, joka on ollut täynnä sotia, vallankumouksia ja väkivaltaa, mutta me olemme yhä täällä."
Heimo on selviytynyt, koska se on aina ajatellut jäsentensä etua, hän jatkaa.
"Arvioimme jokaisen tilanteen erikseen, emmekä tee typeryyksiä. Lisäksi puolustamme kansallista etua", sheikki sanoo ja hymyilee heikosti: "Nyt se tarkoittaa presidentin tukemista."
(Inter Press Service)
