Rangoon, 22.04.03 (IPS) – "Burmalaisen sananparren mukaan on hyvin vaikea herättää henkilöä, joka teeskentelee nukkuvaa", Burman oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi sanoo IPS:lle myöntämässään haastattelussa. Hän viittaa Burman sotilasjohtoon, joka on vitkutellut kuukausikaupalla poliittisten neuvottelujen aloittamista opposition kanssa.
Burman sotilasjuntta vapautti Suu Kyin kotiarestista toukokuussa 2002 ja on sen jälkeen pitänyt häneen vaivihkaa yhteyttä. Vallan jakamisesta ei kuitenkaan ole päästy puhumaan kansainvälisestä painostuksesta huolimatta.
Suu Kyin johtama kansallinen demokratialiitto (NLD) voitti ylivoimaisesti vuoden 1990 vaalit, mutta sotilaat kieltäytyivät luopumasta vallasta. Suu Kyi oli kotiarestissa ensin 1989-1995 ja
uudelleen syyskuusta 2000 viime vuoden kevääseen.
YK:n erityisedustaja Razali Ismail on yrittänyt toimia välittäjänä Burman osapuolten kesken, mutta laihoin tuloksin. Toimittajia on päästetty Burmaan erittäin rajoitetusti Suu Kyin vapauttamisen jälkeen.
Suu Kyi päivittelee hallituksen kovakorvaisuutta: "Joskus en voi kuin ihmetellä, miksi he haluavat esittää, että eivät ymmärrä, mitä me olemme koko ajan toistelleet. Nimittäin, että meillä on aidosti hyvää tahtoa Burman asevoimia kohtaan. Itse suhtaudun lämmöllä armeijaan isäni (kenraali Aung Sanin) vuoksi ja haluan, että asevoimia kunnioitetaan tässä
maassa."
Toiveet muutoksesta Burmassa heräsivät vuosi sitten, kun Razali sai hallituksen vapauttamaan Suu Kyin. Neuvottelujen lykkääntyminen on kuitenkin masentanut monet.
"Meidät on tuomittu köyhyyteen ja sorron alla elämiseen", torikauppias Win Tin huokaa Burman pääkaupungissa Rangoonissa.
Moni burmalainen syyttää kenraaleja ja varsinkin juntan johtajaa Than Shwetä tilanteesta, mutta osansa saa myös oppositiojohtaja.
"Suu Kyi on pettänyt meidät. Hän ei ole kertonut meille, mitä pitää tehdä muutoksen aikaansaamiseksi", eräs nimettömänä pysyttelevä nuori nainen sanoo.
Hallituksen ja opposition kaksi vuotta jatkuneet salaiset keskustelut ovat kuitenkin johtaneet noin 600 poliittisen vangin vapautumiseen.
Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Burman vankiloissa viruu vielä yli 1 200 poliittista vankia.
YK:lle Burman ihmisoikeuksista raportoiva professori Paulo Pinheiro sanoo vapauttamisten vähentyneen viime aikoina, mikä johtuu vuoropuhelun jumiutumisesta.
"Meidän on mietittävä tarkoin tiettyjen vankien vapauttamista, jotta turvallisuus ei vaarannu", hallitusta edustava eversti Hla Min selittää.
Vuoropuhelun hiipuminen on saanut Yhdysvallat ja Euroopan maat miettimään nykyistä kovempia pakotetoimia Burman kenraalien painostamiseksi. Yhdysvallat kielsi 1997 uudet investoinnit Burmaan, ja monet yritykset ovat vetäytyneet maasta kuluttajaboikottien vauhdittamina.
"Ei pitäisi olla mitään epäilyksiä siitä, ettemme olisi sitoutuneet kansallisen sovinnon prosessiin. Se on hyvin tärkeä. Olemme siirtymässä demokratiaan, koska haluamme maastamme kehittyneen ja nykyaikaisen", Burman apulaisulkoministeri Khin Maung Win vakuuttaa.
Suu Kyi näkee asian toisin: "Hallitus ei yksinkertaisesti ole valmis keskusteluihin. Olemme 14 vuoden ajan koettaneet saada heidät neuvottelupöytään, mutta ajatus ei ole koskaan innostanut heitä."
Hänen mukaansa NLD on tarjoutunut tekemään armeijan kanssa yhteistyötä monilla aloilla, kansainvälisen humanitaarisen avun vastaanotto mukaan lukien.
"Olemme yrittäneet tehdä selväksi, että emme halua pitää hallitusta vihollisena", Suu Kyi selittää.
"Tällä erää olemme vastakkaisilla puolilla, mutta meidän pitäisi tehdä yhteistyötä maan parhaaksi. Me emme kanna kaunaa tai haudo kostoa. Haluamme löytää ratkaisun, joka hyödyttää kaikkia asevoimien jäsenet mukaan lukien."
Rangoonissa pitkään asunut länsidiplomaatti arvelee, että kenraalit yksinkertaisesti eivät kykene kohtaamaan Suu Kyitä henkilökohtaisesti:
"He haluavat lykätä päivää, jolloin armeijan täytyisi tunnustaa, että hänellä on ratkaiseva ja keskeinen rooli Burman poliittisessa tulevaisuudessa."
Juntta on torjunut myös YK:n toistuvat ehdotukset lähettää Razali Ismail uudelleen maahan. Välillä vedottiin kiireisiin talousongelmiin, mutta viime aikoina Burma on tyytynyt ilmoittamaan, että se kyllä kutsuu lähettilään maahan sitten, kun sille sopii.
Oletettavasti juntta ei halua joutua vastaamaan Razalille, miksi se on jättänyt täyttämättä hänelle antamansa lupaukset vuoropuhelun jatkamisesta.
YK-lähteet arvioivat huhtikuun puolivälissä, että Razali pääsisi Burmaan aikaisintaan huhtikuun lopulla, mutta todennäköisempänä pidettiin vierailun lykkääntymistä ainakin kesäkuulle.
(Inter Press Service)
