Katmandu, 09.03.09 (IPS) – Nepalin koululaisille tarjotaan uudenlaista roolimallia, kun kymmenen naisvuorikiipeilijää kiertää kertomassa kokemuksistaan Mount Everestin valloituksessa.
17-30-vuotiaat nepalilaisnaiset huiputtivat maailman korkeimman vuoren viime vuoden toukokuussa, historian ensimmäisenä naisretkikuntana. Tiimi työllisti naisia myös koordinaattoreina, kokkeina ja muulinajajina.
"Menestys on seurausta kovasta työstä ja kouluttautumisesta. Ikä, uskonto, kasti tai synnyinseutu eivät ole esteitä, jos todella haluaa saavuttaa jotain", 24-vuotias huiputtaja ja Himalmedian toimittaja Shailee Basnett kertoi koululaisille.
Naiset iskivät vuoren huipulle lipun, joka julisti YK:n kolmatta vuosituhattavoitetta: sukupuolten tasa-arvoa ja naisen aseman parantamista.
Kymmenestä naisesta kahdeksan oli vuorikiipeilyn suhteen täysiä amatöörejä, jotka olivat tehneet vain perusharjoitteita ennen suoritusta.
Naisten oli vaikea saada kokoon noin sadantuhannen euron rahoitusta retkelleen, koska sponsorit eivät uskoneet sen onnistumiseen.
Lopulta rahaa herui muun muassa YK:n kehitysohjelmalta UNDP:ltä, Euroopan komissiolta, Nepalin hallitukselta ja kansalaisjärjestöiltä.
Idea ponnistukseen tuli kuitenkin mieheltä, Everestin valloituksen nopeusennätystä hallussaan pitävältä Pemba Dorje Sherpalta. Hänestä oli häpeällistä, että vain seitsemän nepalilaista naista oli aiemmin huiputtanut kotimaansa jättiläisvuoren.
Dorje Sherpa haki radion välityksellä vapaaehtoisia naisia kiipeilyhankkeeseen.
Mukana olleet naiset kertovat Nepalin koululaisille myös ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
"Ilmaston lämpeneminen on saanut perusleirin jäätiköt muuttumaan miltei joiksi. Vaarallisin etappi on perusleiriltä Khumbun jääputouksille. Maapohja liikkuu ja jää halkeilee kesäisin", Shailee kertoo.
"Kakkos- ja kolmosleirin välillä on jyrkkä nousu peilikovalla sinisellä jäällä, johon kengän piikitkään eivät helposti pureudu."
"Kuolemavyöhykkeellä" eli 7 600 metrin yläpuolella ihmiskeho kärsii vähähappisesta ilmasta. Hypotermian, paleltumien ja vuoristotaudin riskit kasvavat suuresti. Siksi kiipeilijät yrittävät huiputtaa vuoren ilman turhia taukoja kuolemavyöhykkeellä.
Shailee joutui kuitenkin istuskelemaan vaara-alueella pari tuntia odottaen hakijoita toisessa retkikunnassa kuolleen miehen ruumiille.
(Inter Press Service)
