Washington, 31.03.08 (IPS) – Yhdysvaltain sodanjohdon pyrkimykset heikentää Muqtada al-Sadrin johtamaa Mahdin armeijaa Irakissa tuottavat ristiriitaisia tuloksia.
Amerikkalaismiehitystä Irakissa vastustava Mahdin armeija laski aseensa 30. maaliskuuta vajaan viikon jatkuneiden yhteenottojen jälkeen, mutta kieltäytyy luopumasta tulivoimastaan.
Radikaaleista shiiamuslimeista koostuvan Mahdin armeijan on arvioitu olevan Irakin vahvin poliittis-sotilaallinen ryhmä. Se hallitsee Bagdadissa Sadr Cityksi kutsuttua valtavaa aluetta, jossa asuu puolet pääkaupunkilaisista. Vielä tärkeämpi on ryhmän ote etelän shiiamaakunnista.
Vaikka shiiat ovat nyt enemmistönä Irakin hallituksessa, moni heistä ei ole antanut Yhdysvalloille anteeksi "petosta" vuodelta 1991. Tuolloin USA usutti etelän shiiat kapinaan, mutta katsoi lopulta vierestä, kun Saddam Hussein kukisti sen verisesti.
Ottaessaan Yhdysvaltain Irakin-operaation komentoonsa vuoden 2007 alussa kenraali David Petraeus tajusi, ettei miehitysjoukoilla ole varaa täysimittaiseen taisteluun Mahdin armeijaa eli sadristeja vastaan. Strategiaksi valittiin liikkeen hajottaminen.
Petraeus ja Irakin maakomentaja kenraaliluutnantti Ray Odierno toivoivat löytävänsä Mahdin riveistä johtajia, jotka luopuisivat sotilaallisesta vastarinnasta ja hyväksyisivät miehityksen sekä Irakin nykyhallituksen.
Amerikkalaiset yrittivät kuukausien ajan käynnistää vuoropuhelua sadristileirin "maltillisten" kanssa.
Pidätysiskujen kohteiksi Petraeus valitsi Mahdin armeijan tiettyjä osia Sadr Cityssä ja Etelä-Irakissa. Hän luonnehti kohteitaan "rikollisiksi", jotka olivat hylänneet Sadrin ja saivat tukea Iranista.
Odierno arvioi tammikuussa, että nuo ryhmät olivat vastuussa enimmästä väkivallasta Irakissa.
Yhteistyöhaluisia "maltillisia" sadristeja ei kuitenkaan koskaan ilmaantunut.
Vielä viime kesänä amerikkalaiset sanoivat sadristien ryhtyneen "epäsuoriin" neuvotteluihin heidän kanssaan. Tammikuussa Odierno kertoi tavanneensa Sadr Cityn "paikallisia johtajia", mutta ei Mahdin armeijan edustajia.
Yhdysvaltain joukot sekä Irakin armeija ja sitä avustava Badr-järjestö tekivät kuukausien ajan iskuja Sadrin ryhmiä vastaan sen jälkeen, kun Mahdin armeija julisti elokuussa tulitauon.
Erään sadristien kansanedustajan mukaan jopa 2 500 Mahdin armeijan asemiestä on pidätettiin.
Iskujen tarkoituksena oli heikentää Mahdin armeijan poliittista otetta shiiakaupungeissa ennen ensi lokakuun aluevaaleja.
Washington Post raportoi joulukuussa, että Mahdin armeijalla näytti olevan vahvaa kannatusta Najafissa, Basrassa ja Kerbalassa.
Lehden mukaan Sadrin ja tämän vuonna 1999 tapetun isän, suurajatollah Mohammed Sadiq Sadrin, kuvia näkyi Najafissa joka puolella.
Myös Kerbalassa Sadria kannatettiin näkyvästi, kunnes Irakin shiiajohtoiset turvallisuusjoukot pidättivät 400 sadristia, lehti kertoi.
Mahdin armeija pidättyi monta kuukautta täysimittaisista vastatoimista, mutta pääsiäisen jälkeen Najafin päämaja ilmoitti valmistautuvansa iskemään miehittäjiä ja Badr-järjestöä vastaan.
Eri puolilla Irakia käydyissä yhteenotoissa kuoli arviolta 250 ihmistä.
Yhdysvaltain toiminnan ristiriitaisuutta Irakissa kuvaa se, että se syytti Irania Mahdin armeijan "luopioryhmien" tukijaksi, mutta käyttää samaan aikaan Badr-järjestöä sadristien vastaisissa iskuissa.
Badr on Irakin korkein islamilainen neuvosto -järjestön (Siic) aseellinen siipi, ja Siic on aina ollut Iranin-mielisin voima Irakissa.
Siicin shiialaiset perustajat olivat Iranissa maanpaossa Iranin ja Irakin sodan aikana ja saivat koulutusta ja tukea Iranin islamilaiselta vallankumouskaartilta.
Amerikkalaiset pidättivät joulukuussa 2006 Irakissa kaksi iranilaista upseeria ja pitivät heitä todisteena Iranin vallankumouskaartin laittomasta tunkeutumisesta Irakiin.
Iranilaiset oli kutsunut Irakiin Siicin johtaja Abdul-Aziz al-Hakim ilmeisenä tarkoituksenaan keskustella Iranin tuesta Badr-järjestölle.
Ironista kyllä, Badrista on tullut erottamaton osa Irakin hallituksen turvallisuuskoneistoa, jota Yhdysvallat tarvitsee taistelussa Mahdin armeijaa vastaan.
(Inter Press Service)
