Belgrad, 14.04.08 (IPS) – Balkanin maat eivät marssi Natoon yhtä jalkaa, se vahvistui hiljan puolustusliiton Bukarestin huippukokouksessa.
Albania ja Kroatia kutsuttiin odotetusti Naton jäseniksi. Liiton pääsihteerin Jaap de Hoop Schefferin mukaan päätös on merkittävä, koska vielä muutama vuosi sitten alue oli hirveiden selkkausten näyttämönä.
Jugoslavian hajoamissodissa 1991-1995 kuoli yli 100 000 ihmistä. Vuonna 1999 Nato ryhtyi alueella ensimmäiseen sotilaalliseen iskuunsa Euroopassa. Serbiaa pommitettiin raskaasti 11 viikon ajan vastauksena väkivaltaan, jolla se tukahdutti albaanien kapinan Kosovon maakunnassa.
Balkanin tilanne on kohentunut suuresti sotien jälkeen, mutta niiden vaikutus tuntuu yhä talouskehityksen heikkoutena, sovinnon hitautena ja 15 000 hengen Nato-joukkojen läsnäolona Kosovossa, joka julistautui hiljan itsenäiseksi.
Kolmaskin Balkanin valtio, Makedonia, täytti nyt Naton jäsenkriteerit, mutta sen on ensin ratkaistava nimikiistansa Kreikan kanssa, jolla on saman niminen maakunta.
Bosnia-Hertsegovinan ja Montenegron kanssa Nato lupaa aloittaa tiiviin vuoropuhelun, joka vienee ne kohti jäsenyyttä edeltävää toimintasuunnitelmaa.
Kaikki alueen valtiot Serbiaa myöten ovat olleet Naton rauhankumppaneita, mikä onkin jäsenyyden ennakkoehto. Se on merkinnyt asevoimien trimmausta lähemmäs järjestön vaatimuksia.
Serbia, joka on alueen suurin maa, on kuitenkin vaivihkaa tinkinyt rauhankumppanuuden vaatimuksista.
Serbian koalitiohallitus kaatui maaliskuussa Kosovon itsenäisyysjulistuksen seurauksena. Pääministeri Vojislav Kostunican johtamat kansallismieliset eivät taipuneet presidentti Boris Tadicin johtamien uudistusmielisten toiveisiin.
Kostunica halusi katkaista siteet kaikkiin Kosovon tunnustaviin maihin. Tadicin demokraatit olivat eri mieltä, ja maa joutuu uusiin valeihin toukokuussa.
Kostunica nimittää Kosovoa "Naton luomaksi laittomaksi valtioksi" ja muistuttaa kansaa Naton pommituksista vuonna 1999. Hänen puolueensa ajaa sotilaallista liittoutumattomuutta.
Uudistusmielinen puolustusministeri Dragomir Sutanovic painottaa, että sota Kosovossa kyettiin estämään, vaikka "jotkut halusivat, että lähetämme aseita ja ammuksia serbien avuksi".
Serbian suurin oppositioryhmä, äärikansallinen radikaalipuolue (SRS), olisi valmis palauttamaan Kosovon Serbialle asein.
SRS:n johtajat haluaisivat myös antaa Venäjälle ohjustukikohtia Serbiasta vastineeksi Yhdysvaltain ohjushankkeille Itä-Euroopassa.
Kosovon johto taas näkee Albanian pääsyn Natoon vakauttavan alueen turvallisuutta.
Tutkija Aleksandar Radicin mukaan Balkanin tilanteessa pistää silmään kaksi seikkaa: "Kroatiaa pidetään nyt alueen johtavana valtiona Serbian epävakauden vuoksi. Toiseksi Serbian käytös on paradoksaalista, koska kansallismielinen eliitti vastustaa Natoa, vaikka maa on likimain järjestön ympäröimä."
"Lisäksi Naton on määrä huolehtia serbien turvallisuudesta Kosovossa", Radic jatkaa arvellen, että asenteet ehkä muuttuvat, kunhan Serbiassa niellään poliittiset tosiasiat.
Hän huomauttaa, että kaikkien Itä-Euroopan maiden tie Euroopan unionin jäsenyyteen on käynyt Naton kautta, ja kaikki Balkanin valtiot pyrkivät EU:hun.
Yksimielisyys kuitenkin rakoilee Kroatiassakin, jonka johtajat juhlivat Natoon pääsyä voittona.
Jäsenyyttä vastustavat kansalaisjärjestöt vaativat kansanäänestystä. Tarvittavista 400 000 nimestä oli huhtikuun alkupäivinä koossa 70 000.
(Inter Press Service)
