San Jose, Costa Rica,, 02.01.95 (IPS) – Miten tehdä politiikkaa sotkeentumatta olemassa oleviin puolueisiin tai perinteisiin vaikutustapoihin? Latinalaisen Amerikan maissa yhä useammat löytävät vastauksen uusista kansalaisjärjestöistä ja kansanliikkeistä, jotka ajavat "toisenlaista" politiikkaa.
Kansalaisliikkeiden syntyä selitetään sillä, että ihmisten muodostaman yhteiskunnan ja ylätason politiikan välinen juopa on käynyt yhä syvemmäksi. Vuosikymmeniä kestänyt sotilasjunttien ja diktaattorien valtakausi monissa Latinalaisen Amerikan maissa on aiheuttanut sen, että tavalliset ihmiset eivät luota hallitsijoihinsa ja lainsäätäjiinsä. Aiemmin he eivät voineet osoittaa vastarintaansa muulla kuin hiljaisuudella ja passiivisuudella, pohtii kolumbialainen professori Gabriel Murillo Castano.
Yhteenliittymistä tunnetuimpia ovat Guatemalan Kansalaisyhteiskunnan neuvosto, Chilen Participa-järjestö, Argentiinan Kansalaisten voima ja Brasiliassa toimiva Liike etiikan ja kansalaisten puolesta.
Latinalaisen Amerikan kansalaisliikkeiden edustajat tapasivat tosiaan ensimmäisiä kertoja joulukuussa Floridassa järjestetyssä foorumissa, jonka teemana oli "kansalaisyhteiskuntia rakentamassa".
Murtaakseen passiivisuuden ja hiljaisuuden muurin kansalaisjärjestöt pyrkivät palauttamaan poliittisen keskustelun ruohonjuuritasolle. Lähtökohtana ovat esimerkiksi kunkin alueen asukkaiden vaatimukset ja huolenaiheet.
"Meidän on etsittävä yhteyttä poliittisten teemojen ja sen välillä, mikä meistä itse kustakin tuntuu tärkeältä. On kysyttävä, mitä yhteyttä on asioilla, joita pidämme tärkeinä ja niillä, jotka meille esitetään tärkeinä", Castano havainnollistaa.
Chileläisen Participa-liikkeen aktiivin Juan Pablo Beca Frein mielestä politiikka on keksittävä uudelleen, uudelta pohjalta. "Vaalit, äänestäminen, puolueet ja perinteiset järjestöt eivät enää saa ihmisiä liikkeelle", Frei sanoo.
Latinalaisen Amerikan maissa tehdyt mielipidemittaukset vahvistavat Frein näkemyksen, sillä julkiset laitokset ja poliittiset puolueet saavat yleensä vastaajilta hyvin heikot arvosanat luotettavuudestaan.
Kansan ja vallanpitäjien vieraantuminen toisistaan on asiantuntijoiden mielestä yksi Latinalaisen Amerikan tulenarimpia kysymyksiä. Valtaosa alueen päättäjistä ei kuitenkaan pidä ongelmaa mitenkään polttavana, vaikka sen sivuuttaminen voi koitua kohtalokkaaksi juuri heille.
Politiikan tutkijat varoittavat, että mitä myöhemmäksi vuoropuhelun aloittaminen lykätään, sitä suuremmalla todennäköisyydellä turhautuneet ihmiset turvautuvat erilaisiin epätoivoisiin ratkaisuihin.
"Tämän päivän yhteiskunta useimmissa Latinalaisen Amerikan maissa kaipaa suurta kansankokousta", sanoo Rodrigo Carazo Costa Rican asukasjärjestöstä.
Myös Brasilian uusi presidentti, sosiologi Fernando Henrique Cardoso on myöntänyt, että jollei virallisen politiikan ja "toisenlaisen" politiikan välille saada kaksisuuntaista vuoropuhelua, vallan perusta Latinalaisessa Amerikassa jää hyvin hauraaksi. (Inter Press Service)
