St. Augustine, Florida,, 14.07.95 (IPS) – Eletään vuotta 2005. Euroopan parlamentti pitää kokoustaan Brysselissä. Parlamenttien jäsenet ympäri maailmaa ovat teleyhteydessä eurooppalaisiin kollegoihinsa.
Maapallon painopiste on siirtynyt monella tavalla sitten 1990-luvun. Telekommunikaation kehitys on vahvistanut demokratiaa. Kansallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen päätöksenteko toimivat toisiinsa lomittuneina.
Kaakkois-Aasiasta, Intiasta ja Latinalaisesta Amerikasta on tullut maailmantalouden voimakeskuksia. Etelä- Afrikka johtaa inhimillisen kehityksen uutta aikakautta Afrikan mantereella.
Vastikään uudistettu Maailmanpankki on vihdoin antanut anteeksi lainat, joita se oli turhaan yrittänyt periä. Yksityiset pankit tekivät saman jo kymmenen vuotta aikaisemmin.
Vuonna 2001 alkoi taloudellinen nousukausi. Sen pani liikkeelle kaksi tekijää: lainojen anteeksianto ja saastesakko, jolla OECD:hen järjestäytyneet teollisuusmaat hyvittivät tekosiaan entisissä siirtomaissaan etelässä.
Nousukausi on luonteeltaan ennenkokematon. Sen vetureina toimivat pienyritykset ja paikalliset rahoituslaitokset. Kauppaa hallitsee paikallinen ja lähialueiden välinen vaihto.
Suuret kansainväliset kehityspankit ovat alkaneet suhtautua vakavasti pienyrittäjien rahoittamiseen. Heille tehdään edullisia tarjouksia toimivine vakuusjärjestelmineen. Moni rahoituslaitos on ottanut mallia bangladeshiläisten Grameen-pankista. Vakuutusyhtiöt ja liikepankit sisällyttävät tarjouksiinsa sijoittajille pienyritysten osakkeita.
Uudessa yrityskulttuurissa painotetaan paikallisten pienyhteisöjen hyvinvointia: sosiaalista kehitystä, ympäristönsuojelua, koulutusta ja terveydenhoitoa.
Juuri ennen vuosituhannen vaihdetta yksityisten sijoittajien kiinnostus moottoriteitä, suuria patoja ja muita massiivisia perusrakenteita kohtaan hiipui vähäiseksi. Vetovoimaa on ohjelmilla, joilla vahvistetaan kansanterveyttä, joukkoliikennettä, uuden teletekniikan mahdollistamia "tiedon valtateitä" ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja kuten aurinkoenergian käyttöä. Maailmanpankki ja muut kehityspankit havahtuivat uuteen ajatteluun myöhemmin.
Vuosien 1987-94 sotilasmenojen vuosittainen kolmen prosentin lasku on jatkunut taukoamatta. Kertyneellä rauhanosingolla on vastattu vuodesta 1995 lähtien siviilimaailman sosiaalisiin ja muihin inhimillisiin tarpeisiin.
Maapallon väestö on lisääntynyt seitsemään miljardiin ihmiseen, mutta väestöräjähdyksen uhka on lieventynyt sen jälkeen, kun eräät kiihkomieliset uskonnolliset suuntaukset hyväksyivät naisille oikeuden päättää omista raskauksistaan.
Talouselämässä on yllättäen noussut esiin uusi toimijoiden joukko. Se koostuu vapaaehtoista, palkatonta työtä tekevistä ihmisistä. Osa heistä on järjestäytymättömiä, osa kansalaisjärjestöjen aktiiveja. Naisilla on ollut näkyvä rooli.
Uusien vaikuttajien painostus ja oma työ ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia vuodesta 1995 lähtien. Hallitusten ja liikemaailman piittaamattomuuden aiheuttamat ympäristö- ja sosiaaliset ongelmat ovat lieventyneet.
Pienten valtioitten turvallisuudesta on huolehdittu vuoden 1998 jälkeen uudella tavalla. Siitä vastaa YK:n turvallisuusjärjestö, jonka perustajia ovat maailmanjärjestön
Aseellisten konfliktien määrää rajoittaa myös järjestelmä, jolla konfliktien vaara kyetään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa. Paikalliset sodat eivät ole silti loppuneet.
Loukkaukset ihmisoikeuksia vastaan ovat vähentyneet, osin siksi, että YK:n globaalin rikosoikeuden istuntoja ryhdyttiin televisioimaan.
Vuosituhannen lopulla havahduttiin laajasti siihen, että vapaiden markkinoiden ohella tarvitaan sääntelyä. "Kansainvälistä kasinopeliä", jossa pahimmillaan 1990-luvun puolivälissä keinoteltiin päivittäin tuhannella miljardilla dollarilla, rajoitettiin uusilla säännöillä.
Kriittisten, valveutuneiden kansalaisten ja kuluttajien vaikutusvalta lisääntyi. Hallitukset, liikeyritykset ja kansalaisjärjestöt – tuotteineen ja aatteineen – tulivat aiempaa riippuvaisemmiksi yleisestä hyväksynnästä.
Yhdistyneiden Kansakuntien asema vahvistui, samoin sen jäsenmaitten itsemääräämisoikeus. Kansainvälisten sopimusten rikkojia sakotetaan. Yleishyödyllisiin tarkoituksiin saadaan varoja myös ihmiskunnan yhteisten luonnonvarojen kaupallisilta hyödyntäjiltä.
Monikansalliset ja lukuisat pienemmätkin yritykset ovat hyväksyneet vapaaehtoisesti eettisen normiston. Se on ohjannut niitä käytännön ratkaisuihin, jotka eivät ole ristiriidassa kestävän kehityksen vaatimusten kanssa.
Tänään nautimme uuden, elämää kunnioittavan eettisen järjestelmän ensimmäisistä hedelmistä. (Inter Press Service) Copyright IPS, kaikki oikeudet pidätetään.
