Beijing, 14.10.02 (IPS) – Kiina on yllättänyt Yhdysvallat odotettua joustavammalla asenteella Irakin tulevaan kohtaloon. USA:n "hegemonismia" perinteisesti vastustanut Kiina on jättänyt hyökkäysaikeiden arvostelun vähälle.
Vuonna 1991 käydyn Persianlahden sodan alla Kiina pidättäytyi osallistumasta miltei kaikkiin Irakia koskeviin äänestyksiin YK:n tuvallisuusneuvostossa, jonka pysyvä jäsen se on Britannian, Ranskan, Venäjän ja Yhdysvaltojen ohella. Jälkikäteen Kiina kuitenkin arvosteli toistuvasti Irakille määrättyjä kansainvälisiä pakotteita.
Nyt Kiina on kansainväliseltä asemaltaan vahvempi kuin silloin ja USA:lla on vähemmän aseita sen painostamiseen. Tuolloinhan Kiina joutui vielä paikkailemaan mainettaan 1989 toteuttamansa Tiananmenin aukion verilöylyn jäljiltä.
Myös Kiinan taloudellinen asema on nyt aiempaa vankempi, kun se on päässyt Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Maa ei ole enää riippuvainen Yhdysvaltain kongressin säännöllisin välein tarkistamasta kaupan suosituimmuusasemasta, kuten aiemmin.
Kiina ei kuitenkaan ole viime viikkoina käyttänyt tilannetta hyväkseen. Se on päinvastoin pitäytynyt maltillisessa puolueettomuudessa ja ottanut etäisyyttä Saddam Husseinin johtamaan Irakiin.
Myöskään Kiinan valtiolliset tiedotusvälineet eivät ole jakaneet aiemmin tavanomaisia tuomioitaan Yhdysvaltain sotaisalle politiikalle ja halulle puuttua "toisten maiden sisäisiin asioihin".
Kiinan tiedotusvälineet ovat kuitenkin antaneet laajaa julkisuutta arvostelulle, jota Yhdysvaltain hyökkäyssuunnitelmat ovat herättäneet kotimaassa ja muualla maailmassa.
Kiinan ulkoministeriö on toistanut kantanaan, että se vastustaa hyökkäystä Irakiin ja kannattaa kriisin ratkaisemista poliittisin keinoin.
Samaan aikaan Kiina otti kuitenkin vastaan Britannian edustajan, joka saapui esittelemään Yhdysvaltain YK:n turvallisuusneuvostolle laatimaa päätöslauselmaesitystä. Britannia on ainoana turvaneuvoston pysyvänä jäsenenä asettunut tukemaan hyökkäystä Irakiin.
Yhdysvaltain ehdotus antaisi Irakille 30 päivää aikaa luovuttaa kaikki tiedot aseohjelmistaan. Jos vilppiä havaittaisiin, YK voisi esityksen mukaan turvautua "kaikkiin tarpeellisiin keinoihin".
Englanninkielinen China Daily -lehti varoitti jo syyskuussa Saddamia, että aika on loppumassa. Pääkirjoitus ei ilmaissut tukea Yhdysvaltain tai YK:n johtamalle sotilaalliselle toiminnalle, mutta muistutti: "Saddam Husseinilla on viimeinen tilaisuus viedä amerikkalaisilta lailliset perusteet käydä häntä vastaan."
Tarkkailijoiden mukaan Kiinan uuden varovaisuuden taustalla on halu pitää yllä kohentuneita suhteita Yhdysvaltoihin.
Maiden välit ovat lämmenneet viime aikojen vilkkaan kanssakäymisen myötä. Esimerkiksi presidentti George W. Bush on tehnyt historiaa vierailemalla Kiinassa kahdesti vuoden sisällä.
Kiinan presidentin ja puoluejohtajan Jiang Zeminin on määrä piipahtaa Bushin tilalla Texasissa vielä lokakuussa. Jiangin uskotaan luopuvan ainakin kommunistipuolueen pääsihteerin tehtävästä 8. marraskuuta alkavassa puoluekokouksessa.
Jiang pitää maiden suhteiden lämpenemistä Tiananmenin tapahtumien jälkeen oman ponnistelunsa tuloksena.
Kiinan viime vuosikymmenten huima talouskasvu taas on paljolti sen ansiota, että maahan on virrannut pääomaa ja teknologiaa Yhdysvalloista. Myös vienti USA:han on vetänyt.
Irakin tulevissa tapahtumissa Kiinaa askarruttavat eniten vaikutukset sen omaan öljynsaantiin. Kiina joutuu tuomaan vuosi vuodelta enemmän öljyä, ja siksi mahdollinen kriisi ja sitä seuraava hinnannousu aiheuttavat huolta.
Virallisen arvion mukaan Kiinan öljynkulutus nousee vuoteen 2005 mennessä 260 miljoonaan tonniin, josta 80 miljoonaa on tuotava ulkoa. Vuonna 2015 tuontiöljyä tarvitaan kattamaan vähintään puolet kulutuksesta.
Kiina ostaa öljyä Irakista, johon sillä on perinteisesti hyvät kauppasuhteet. Sota, ja varsinkin sen pitkittyminen, aiheuttaisi katkoja öljytoimituksiin ja leikkasi mahdollisesti talouskasvua maailmanlaajuisesti.
Jos Yhdysvallat onnistuisi kukistamaan Saddamin hallituksen ja korvaamaan sen demokraattisella ja itselleen ystävällisellä johdolla, se olisi Kiinalle kaksiteräinen miekka.
Irakin öljyä olisi saatavilla, mutta se olisi Yhdysvaltain valvonnassa. Kiina törmäisi Yhdysvaltain vaikutuspiiriin, joka ulottuisi Turkista Irakiin ja Keski-Aasiaan.
"Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo ulottuisi Aasiasta Välimerelle ilman tyhjiöitä. Kun siihen yhdistetään Naton Yhdysvalloille takaama vaikutusvalta Euroopassa ja Japanin liittolaisuuden vahvistama asema Aasian-Tyynenmeren alueella, USA on onnistunut suunnitelmissaan hankkia maailmanlaajuinen monopoli", Kiinan asevoimien tukema Vapautuksen päivälehti pohdiskeli äskettäin.
(Inter Press Service)
