Lima,, 06.03.95 (IPS) – Perun talouden hidas elpyminen ei ole estänyt uusien työpaikkojen syntymistä talouden epäviralliselle sektorille. Tämä lain ja verottajan ulottumattomissa tapahtuva toiminta kehrää jo kokoon puolet maan kansantuotteesta.
Harmaa talous muodostuu pääasiassa rekisteröimättömistä pienyrityksistä ja katukaupustelijoista. Se on kasvanut Perussa 1990-luvulla seitsemän prosentin vuosivauhtia eli nopeammin kuin Latinalaisen Amerikan maissa keskimäärin. Työttömyyttä sekään ei ole kyennyt poistamaan: Perun työttömyysaste on virallisen tiedon mukaan kymmenen prosenttia.
Koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen työvoima kasvoi vuosina 1990-93 3,2 prosenttia ja tuotanto 3,3 prosenttia. Työttömyys sen sijaan ylti kuuden prosentin lisäykseen. Tiedot käyvät ilmi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja Amerikan kehityspankin teettämästä tutkimuksesta.
Se paljastaa myös, että kahdeksan kymmenestä uudesta työpaikasta syntyi harmaalle sektorille, jossa palkat ja työolot ovat paljon huonommat kuin virallisessa taloudessa.
Eräiden taloustieteilijöiden mielestä harmaan talouden synty on kuitenkin koitunut pelastukseksi Perulle ja muille Latinalaisen Amerikan maille. Ilman sitä pelättävissä olisi ollut jonkinlainen sosiaalinen räjähdys, sillä yhteiskunnan turvaverkot eivät kykene huolehtimaan köyhistä.
Perussa ei ole tarkkoja tilastoja vajaatyöllisyydestä, mutta yleisen arvion mukaan se koskettaa jopa 80 prosenttia työtätekevästä väestöstä.
Tuoreen selvityksen mukaan Perun 23-miljoonaisesta väestöstä neljä miljoonaa toimii epävirallisessa taloudessa. Sen piirissä on 61 000 mikrokokoista yritystä. Puolet Perun kansantuotteesta muodostuu nykyisin tuotannosta, kaupasta ja palveluista, joita harjoitetaan laittomasti.
"Etukäteen oletettiin, että talouden rakennesopeutus ja uudistukset loisivat uusia työpaikkoja yksityistämisen ja ulkomaisten investointien seurauksena, mutta pysyviä tuottavia työpaikkoja ei ainakaan toistaiseksi ole syntynyt", kommentoi vaikutusvaltainen perulainen talouslehti El Comercio.
Tavallisen ihmisen näkökulman esittää Perun rautatehtaan entinen työntekijä Salvador Ojeda: "Kun ilmoitettiin, että tehdas myydään, odotimme, että lopultakin asiat kohenevat: saisimme enemmän palkkaa ja paremman työympäristön. Työnteko valtion palveluksessa oli näet huonon palkkansa vuoksi eräänlaista piilotyöttömyyttä."
Palkankorotuksia ei kuitenkaan tullut eikä paljon muutakaan, sillä monet työntekijät painostettiin eroamaan, kun tehdas pantiin myyntiin. "Ja paljon lisää irtisanottiin sen jälkeen, kun kiinalaiset ostivat yrityksen", jatkaa Ojeda.
Juan Aguirre, joka ehti työskennellä 12 vuotta Perun valtion puhelinyhtiössä ennen sen yksityistämistä, koki saman kohtalon: "Palveluvuosia tai erikoistaitoja ei kunnioitettu. Uudet omistajat vain ilmoittivat, että me irtisanottavat saisimme pienen korvauksen."
Arviolta 1,2 miljoonaa perulaista on viime vuosina menettänyt työpaikkansa valtion yritysten yksityistämisen myötä.
Huomattava osa irtisanotuista päätti ratkaista ongelmansa ostamalla pikkubussin ja ryhtymällä liikennöitsijäksi. Monet matkasivat sitä varten Aricaan ja Iquiqueen Chilen puolelle, mistä ostivat auton käytettynä ja toivat sen laittomasti Peruun.
Seurauksena oli liikenteen puuroutuminen kaaokseksi Perun pääkaupungissa Limassa. Kyyditsijöistä oli äkkiä ylitarjontaa ja monet tekivät konkurssin joutuen myymään autonsa puoleen hintaan.
"Ajattelin tehneeni elämäni kaupat. Auto maksoi 27 000 markkaa ja laskin, että tienaisin liikennöitsijänä 4 500 markkaa kuussa", muistelee Alfredo Pena, joka työskenteli aiemmin valtion pankissa.
"Mutta en saanut kokoon kolmasosaakaan kuvittelemastani kuukausiansiosta, vaikka raadoin 15 tuntia päivässä. Lisäksi käytettynä ostettu auto ei toiminut kunnolla ja lopulta meillä ei riittänyt rahaa edes ruokaan."
Pena joutui myymään autonsa pois 18 000 markalla. Rahoilla hän osti paitoja ja muita vaatekappaleita, joita kauppaa nyt Liman kaduilla. Hänestä on tullut yksi pääkaupungin yli 300 000 katukaupustelijasta.
"Joinakin päivinä kauppa käy hyvin ja ansaitsen päivässä kahden päivän ruokarahat, mutta toisinaan saan vain työmatkarahat. Kilpailu on todella kovaa", Pena kertoo.
Kuljeskelu Liman kauppakaduilla vahvistaa hänen väitteensä: kaikkialla pyörii sadoittain kauppiaita tarjoten kaikenlaista tavaraa kammoista salakuljetettuihin tuotteisiin.
"Ei voida puhua talouden elpymisestä ja työllisyyden kohenemisesta, kun uusia työpaikkoja ei ole syntynyt, vaan päinvastoin monet ovat menettäneet työnsä", sanoo toimittaja Cesar Hildebrandt, joka vetää talousohjelmaa yksityisellä tv- kanavalla.
Perun teollisuusministeri Liliana Canale vakuuttaa, että hallitus on tietoinen ongelmasta ja aikoo ryhtyä toimiin epävirallisen talouden virallistamiseksi. Tarkoitus on raivata byrokraattisia esteitä pienyrittäjien toiminnan laillistamiselta. Samalla valtio kaavailee saavansa uusia veronmaksajia. (Inter Press Service)
