Makoni, Zimbabwe,, 03.04.95 (IPS) – Kun 60- vuotiaalta Justin Madzivalta kysytään tämän vuoden kuivuudesta, hän hymyilee. Hymy ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki on hyvin.
Hymy kuvastaa helpotusta ja toivoa. Helpotusta siitä, että joku pääkaupungista tullut on kiinnostunut tämän 200 kilometriä Hararesta itään sijaitsevan seudun ahdingosta. Toivo herää ajatuksesta, että kyläläisten hyväksi vihdoinkin tehtäisiin jotakin, mistä on apua.
Hallituksen ruoka-apua alueelle alkoi tihkua vasta huhtikuun 8. päivänä alkavien vaalien alla, ja asukkaiden mukaan täysin riittämättömiä määriä.
"Kiitos poikani, että kysyit tämän kysymyksen. Me olemme rukoilleet, että joku hallituksesta tulisi katsomaan, minkälaisia kärsimyksiä joudumme kokemaan", Madziva sanoo. Hän näyttää unohtaneen tämän jutun kirjoittajan selityksen, että hänellä ei ole mitään tekemistä hallituksen kanssa.
"Olemme vain päivien päässä nälänhädästä. Viljavarastomme ovat tyhjiä, eikä pelloilla ole mitään", jatkaa 64-vuotias Bhuku Katambarare.
Tähän aikaan vuodesta maissin varsien pitäisi olla liki miehen mittaisia, mutta ne ulottuvat pellon vallannutta karjaa tuskin polviin.
"Luuletko, että tältä pellolta korjataan tänä vuonna satoa? Antaa karjan syödä sen, minkä pystyy", sanoo Katambarare alistuneesti.
Kuivuus ei ole mitään uutta Makonin alueen 254 000 asukkaalle. Vanhojen miesten mukaan tilanne on kuitenkin nyt pahin, mitä he ovat nähneet.
Nälänhätä uhkaa makonilaisia, ja lehdistön mukaan tilanne on samanlainen monissa muissa Zimbabwen osissa. Kuivuus on toinen kolmen vuoden sisällä.
Sadonkorjuu alkaa muutaman päivän päästä, mutta monet yhteismaiden viljelijät voivat olla onnellisia, jos saavat kokoon sata kiloa maissia.
Tämänvuotisen kuivuuden vaikutusta pahentaa se, että viljelijät olivat tuskin alkaneet toipua edellisestä, satokauden 1991-92 kuivuudesta. Se tappoi noin 4,2 miljoonaa lehmää ja määriteltiin tämän vuosisadan tuhoisimmaksi.
Makonin aluehallinnon päällikkö Edmund Mawoko sanoo tuhansien ihmisten olevan pikaisen ruoka-avun tarpeessa. Hänen mukaansa tilanne on jopa pahempi kuin 1991-92.
"Silloin harvat istuttivat maissa, koska sadetta ei saatu alkuvaiheessakaan. Tällä kertaa monet ovat istuttaneet, ja he menettävät sekä siemenviljan että sadon", Mawoko selittää.
Hänen mukaansa laidunmaata on toistaiseksi tarpeeksi, koska karja kutistui edellisen kuivuuden aikana, mutta pitemmän päälle ruohonkaan riittävyydestä ei ole takuita.
Ilmatieteen laitoksen mukaan sadetta on saatu tammi- maaliskuussa vain muutama tippa, paljon vähemmän kuin edellisen kuivuuden aikana.
Nyt epäonnistuivat myös kuivuutta kestävien kasvien sadot. Ruoka-avun tarvitsijoita tulee Mawokon mukaan joka kuukausi tuhatpäin lisää, eikä kysyntään kyetä vastaamaan.
Mawoko sanoo, että vilja-annoksia on jouduttu supistamaan aiemmasta viidestä kilosta neljään kiloon henkeä kohden. Madziwa ja kyläläiset väittävät, että Mawoko valehtelee.
"Jos olisimme saaneet viisi kiloa henkeä kohti, emme olisi hätää kärsimässä. Saamme noin kolme kiloa kotitaloutta kohden, perheenjäsenten lukumäärästä riippumatta", vakuuttaa tämä kuuden lapsen isä.
Madziwa komentaa yhden lapsistaan noutamaan ruoka- annoksen, jonka perhe on juuri saanut. Pussi ei paina kolmea kiloa enempää, joten viljaa on vähemmän kuin kahdeksanhenkinen perhe tarvitsee yhdellä aterialla.
"Sitäpaitsi ruuan jakelu käynnistyi vasta samaan aikaan, kun huhtikuun vaaleja alettiin mainostaa. Olimme joutuneet kituuttamaan kuukausia ilman apua", kyläläiset muistuttavat. (Inter Press Service)
