Hongkong,, 13.04.95 (IPS) – Kiinan johto suunnittelee, että Tiibetissä asepalvelustaan suorittavat kiinalaiset jäisivät armeijan jälkeen alueelle asumaan "siviilikaadereiksi". Tiibetiläisten mukaan kyse on uudesta yrityksestä kiinalaistaa alue.
Kiinan johdon sisäisen muistion mukaan Tiibetin ase- ja poliisivoimien tulisi siirtää pystyviä upseereitaan ja sotilaitaan siviilitehtäviin palvelusajan päätyttyä. "Näin meille muodostuisi pysyvä kaaderijoukko Tiibetiin", paperissa sanotaan.
Kiinan johto piti heinäkuussa 1994 Tiibetin- politiikkaa käsitelleen kokouksen, josta lähtien kiinalaisia sotilaita, puoluekaadereita ja opiskelijoita on kannustettu asettumaan Tiibetiin. Kiina liitti Himalajalla sijaitsevan Tiibetin alueeseensa 1951.
Lontoossa toimiva Tibet Information Network (TIN) pitää kiinalaisten lähettämistä pitkille kommennuksille Tiibetiin selvänä muutoksena Kiinan politiikassa. Aiemmin Himalajalle siirrettiin vain erikoistaidoilla varustettuja henkilöitä ja määräajaksi.
Kiinan politiikan tarkkailijat Hongkongissa sanovat Pekingin pyrkineen aiemmin välttämään sellaista kuvaa, että Tiibetiin lähetetyt kiinalaiset viipyisivät siellä pitkään. Syynä oli maanpaossa elävien tiibetiläisten esittämä arvostelu. He sanoivat, että Kiina vyörytti valtaväestöään eli han-kiinalaisia Tiibetiin tehdäkseen tiibetiläisistä vähemmistön omassa maassaan.
"Ennen Kiina halusi tilanteen näyttävän siltä, että Tiibetiin komennetut kaaderit ja työläiset olivat siellä toteuttamassa erityisprojekteja, jotka liittyvät alueen taloudelliseen kehittämiseen", sanoo eräs asiantuntija.
Tiibetin edellyttämät erityistaidot saattoivat kuitenkin merkitä yksinkertaisesti yrittäjähenkeä ja liikemiesvainua. Tiibetiläisiltä kun puuttui "tavaratietoisuutta" eli he eivät olleet tarpeeksi kiinnostuneita rahasta pyörittääkseen menestyksekkäästi liikeyrityksiä.
Työläisiä ja sotilaita rahdattiin Tiibetiin myös rakentamaan Bangdan lentokentää Qamdon alueelle. Projekti valmistui kymmenessä kuukaudessa.
Tammikuussa pidetyissä avajaissa presidentti Jiang Zemin sanoi, että lentokenttä näyttelisi tärkeätä roolia parantamalla Tiibetin ja Kiinan ydinalueiden liikenneyhteyksiä sekä edistämällä Tiibetin kehitystä.
Alkuperäinen suunnitelma lentokentän rakentamisesta tehtiin kuitenkin jo 1970 ja sen mukaan hanke oli "tärkeä puolustukseen liittyvä tehtävä". Qamdo kuvattiin strategisesti tärkeäksi ja mineraalivaroiltaan rikkaaksi alueeksi.
Maanpaossa olevat tiibetiläiset sanovat, että nyt työn alla olevat infrastruktuurihankkeet, varsinkin tiet ja rautatiet, ovat nekin strategisesti tärkeitä, vaikka Peking perustelee niitä alueen taloudellisella kehittämisellä.
Rakennusprojektit tuovat Tiibetiin runsaasti kiinalaisia, mutta Pekingin mukaan suurin osa näistä palaa kotiin, kun hanke on valmis.
Tiibetin maanpakolaishallitus kuitenkin näkee tiehankkeiden valmistavan maaperää kiinalaisten tulvalle, kun Tiibetin yhteydet Kiinan maakuntiin paranevat.
Virallisten tilastojen mukaan han-kiinalaisten määrä Tiibetissä on laskenut: vuonna 1985 heitä oli 71 000 ja viime vuonna enää 66 000. Tiibetin pakolaisten mukaan luvuista puuttuvat naapurimaakunnista Tiibetiin tulleet kiinalaiset, koska he eivät ole rekisteröityneet tai heitä ei pidetä pysyvinä asukkaina.
Kiinan viranomaiset viittaavat mielellään tiibetiläisten valituksiin siitä, että Kiinasta tulevat opettajat eivät pysy alueella riittävän kauan ja opetuksen taso kärsii.
Tiibetiläisten valitus tähtäsi siihen, että maan oman älymystön koulutusta lisättäisiin, jotta nämä voisivat huolehtia opetustehtävistä. Peking taas käsittää asian niin, että kiinalaisten opettajien pitää pysyä Tiibetissä entistä pitempään.
TIN vertaa Kiinan uutta Tiibetin-politiikkaa siihen, mitä maa teki 1950-luvulla Xinjiangin maakunnassa, jossa asui huomattava turkkilaissukuinen muslimivähemmistö. Alueelle lähetettiin miljoonaan kohonnut joukko entisiä sotilaita perustamaan maatiloja ja tehtaita. He elävät siellä edelleen.
Eräs Kiinan kommunistipuolueen virkailija sanoi viime syyskuussa pitämässään puheessa, että väen lähettäminen Tiibetiin on uutta politiikkaa. Hänen mukaansa Peking on määrännyt maakuntien hallitukset ja yliopistot kautta maan rahoittamaan ihmisten lähtöä Tiibetiin.
Tiibetin kommunistipuolue julkaisi lokakuussa heinäkuisen Tiibetin-politiikkaa käsitelleen kokouksen päätöksiä. Myös tämä asiakirja kannattaa siirtolaisuutta: "Meidän täytyy jatkossakin tuoda kiinalaisia ja muihin kansallisuuksiin kuuluvia työskentelemään Tiibetissä", se sanoo. (Inter Press Service)
