San Jose, Costa Rica,, 22.05.95 (IPS) – Keski- Amerikan itsenäiset banaanintuottajat voivat pian "lojua ruumiina tienposkessa". Syynä on säälimätön kauppasota, jota ylikansalliset suuryhtiöt käyvät säilyttääkseen asemansa maailman banaanimarkkinoilla.
Kaikki banaaninviljelijät myöntävät, että nykyistä ylituotantoa pitäisi vähentää, jotta hedelmien hinnat saataisiin nousuun. Ongelma on siinä, että kukaan ei haluaisi supistaa omaa tuotantoaan.
Costaricalaisen banaanifirman johtaja Cristobal Jenkins arvioi, että alan ylikansalliset jättiyhtiöt ovat valinneet strategiakseen riippumattomien pientuottajien savustaminen markkinoilta. Jenkins johtaa banaaninviljelijöiden ja Costa Rican valtion omistamaa Difrusa-yhtiötä.
Hän kertoo, että ylikansallinen Chiquita Brands lopetti yhtäkkiä huhtikuussa banaanien ostamisen Costa Rican viljelijöiltä, joilta se aiemmin hankki hedelmiä 75 000 laatikkoa viikossa.
Chiquitan päätös aiheutti kuukaudessa costaricalaisille yli 17 miljoonan markan tappiot. Jenkinsin mukaan monien viljelijöiden on ratkaistava muutaman viikon sisällä, pystyvätkö he jatkamaan tuotantoa. Useimpien talous ei kestä parempien aikojen odottelua, hän sanoo.
Banaanintuotannon lopettamisella olisi kohtalokkaat seuraukset. Difrusalla on Sixaolassa 1 200 hehtaarin banaaniviljelmät, joilta saa elantonsa 1 500 perhettä.
Chiquita peruutti yksipuolisesti banaanikaupat, joista oli joulukuussa sovittu Difrusan kanssa. Syyksi sanottiin se, että Difrusa toimitti banaaneja sovittua vähemmän.
Tapaus kytkeytyy laajempaan ongelmaan. Chiquita syyttää Costa Ricaa siitä, että maa on vahingoittanut yhtymän kaupallisia etuja, kun se allekirjoitti banaanikiintiöitä koskevan sopimuksen Euroopan unionin kanssa.
EU rajoitti viime vuonna Latinalaisen Amerikan banaanintuonnin 2,2 miljoonaa tonniin ja määräsi ylimenevälle osalle 170 prosentin tullin. Näin haluttiin turvata muun muassa Karibialla sijaitseville Euroopan vanhoille siirtomaille osuus banaanikaupasta. Samalla tuontilisenssit jaettiin eurooppalaisia yrityksiä suosivalla tavalla.
Costaricalaisten asiantuntijoiden mukaan Chiquitan vastaiskulla on kaksi tavoitetta. Yhtäältä pyritään suitsimaan banaanitulvaa ajamalla pientuottajat konkurssiin. Toisaalta halutaan romuttaa EU:n kiintiö- ja lisenssijärjestelmä.
EU:n kiintiöt eivät ihastuttaneet myöskään Costa Ricaa, mutta maa allekirjoitti sopimuksen, koska se turvasi markkinat 23 prosentille maan banaanintuotannosta ja hyödytti viljelijöiden enemmistöä.
Costa Rica tuotti 1994 Ecuadorin jälkeen eniten banaaneja maailmassa: 178,8 miljoonaa laatikkoa. Yksi laatikko painaa reilut 18 kiloa.
Muissa EU:n kiintiösopimuksen allekirjoittaneissa maissa ylikansalliset yhtiöt saivat valtaosan banaanien vientiluvista, mutta Costa Rica otti lupia jakaessaan myös pientuottajat huomioon. Sen seurauksena costaricalaiset viljelijät saavat banaaneistaan enemmän kuin kuusi dollaria (noin 26 markkaa) laatikolta, jonka ylikansalliset maksavat tuottajille. EU:ssa laatikon hinta on 18 dollaria (yli 79 markkaa).
Panamassa banaanintuottajien yhdistys valittaa, että Chiquita on käyttänyt EU:n politiikkaa verukkeena alentaa tuottajahintoja, vaikka sen vienti kasvoi viime vuonna neljä prosenttia. Ylikansalliset vetoavat myös banaanien ylituotantoon maksaessaan viljelijöille yhä alempia hintoja.
Costa Ricassa arvioidaan, että banaanikaupasta on tullut yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten suuryhtiöiden kaksintaistelua. Tässä tilanteessa EU:n tuontikiintiö itse asiassa hyödyttää pientuottajia.
Jenkinsin mukaan kiintiösopimuksesta on se hyöty, että ylikansalliset eivät voi mellastaa mielensä mukaan, kuten menneillä vuosikymmenillä. Aiemmin firmat ostivat baanaaneja sieltä, mistä halvimmalla saivat ja veivät ne sitten Eurooppaan. Nyt sopimuksen allekirjoittaneet maat – Costa Rica, Kolumbia, Nicaragua ja Venezuela – ovat turvanneet omat kiintiönsä.
Sopimus jättää kuitenkin markkinoiden ulkopuolelle yli 500 000 tonnia hedelmiä, jotka aiemmin myytiin EU-maihin. Siksi ylikansalliset keskittyvät viemään enimmäkseen omien plantaasiensa banaaneja, ja Chiquitalla ne kasvatetaan pääasiassa Hondurasissa. Jenkinsin mukaan Chiquita on hylännyt Disfrutan ohella monia muitakin costaricalaisia tuottajia.
Chiquita Brandsin tilinpäätös vuodelta 1994 näytti 79 miljoonaa dollaria (liki 350 miljoonaa markkaa) tappiota. "Firma on vakavissa vaikeuksissa ja se yrittää pelastaa itsensä tuhoamalla riippumattomat tuottajat. Tienposkeen jäävät ruumiit eivät sitä liikuta", Jenkins kiteyttää. (Inter Press Service)
