Brno, 21.05.97 (IPS) – Itäisen Euroopan asukkaat ovat ehtineet nähdä monenmoista helppoheikkiä ja silmänkääntäjää sen jälkeen, kun kommunismi kaatui seitsemän vuotta sitten. Nyt vuorossa ovat länsimaisten asetehtaiden edustajat, jotka toivovat Naton laajentumisen itään poikivan hyviä kauppoja.
Yleisesti uskotaan, että Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato avaa kesällä Madridissa pidettävässä kokouksessaan ovensa ainakin Tshekille, Unkarille ja Puolalle.
"Laajenemisen ensimmäinen askel on asiakirjojen allekirjoittaminen. Seuraava askel onkin se, kun British Aerospace, Lockheed Martin ja McDonnell Douglas ryntäävät tänne myymään uusia Nato-yhteensopivia asejärjestelmiään", ennustaa Simon Duke. Hän johtaa Budapestissa toimivan Keski-Euroopan yliopiston kansainvälisten suhteiden osastoa.
Tosiasiassa asekauppiaat ovat jo Itä-Euroopassa.
Mainituilla kolmella yhtymällä ja niiden lukemattomilla kilpailijoilla on jo pysyvät toimistot alueella tai ainakin niiden edustajat käyvät täällä säännöllisesti.
Toukokuussa Tshekin Brnossa järjestetyillä Keski-Euroopan suurimmilla asemessuilla esittäytyi yli 30 valmistajaa 24 maasta. Tarjolla oli niin kovaa kuin pehmeääkin sotilastekniikkaa panssarivaunuista tutkajärjestelmiin sekä päällys- ja alusvaatteisiin.
"Näillä mailla on käytössä Varsovan liiton aikaiset välineet, joita ne pyrkivät nyt uudistamaan. Näemme paljon mahdollisuuksia lisätä kauppaa, kun ne ryhtyvät hankkimaan Naton vaatimukset täyttävää kalustoa", sanoi messuille osallistunut markkinointijohtaja John McGregor Orbital Sciences Fairchild Defense Divisionista.
Muut asekauppiaat ovat samaa mieltä, että entisen itäblokin maat kuuluvat nyt maailman lupaavimpiin asemarkkinoihin. Vaikka kaupan volyymi ei vedä vertoja Lähi-idälle tai Aasialle, Itä- Eurooppa avaa sille kuitenkin valtavat kasvun mahdollisuudet.
Uusien Nato-maiden aseistuksen uudistaminen tarjoaa miljardien edestä kauppoja. Ostoslistalla on muun muassa sotilaslentokoneita, helikoptereita sekä tietokone- ja tietoliikennejärjestelmiä.
Yhdysvaltain hallituksen tuoreessa raportissa arvioidaan, että uudet jäsenmaat käyttävät 19-25 miljardia dollaria (dollari on noin 5,1 markkaa) vuoteen 2010 mennessä asevoimiensa uudistamiseen ja Naton laajenemiseen liittyviin menoihin.
Survival-lehti puolestaan haarukoi viime syksynä uusien Nato- maiden kulut 30-110 miljardiksi dollariksi seuraavien 10-15 vuoden aikana.
Huomattava osa rahoista menee paikallisille pommien, luotien, ohjusten ja karttojen valmistajille, mutta kakusta riittää meheviä siivuja myös länsimaiden asetehtaille.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä tarkoin, mitä uudet jäsenmaat ostavat, sillä Nato ei ole määritellyt selkeitä vaatimuksia niiden aseistukselle. Lisäksi näiden maiden hallitukset ovat joutuneet rahapulassaan leikkaamaan sotilasmenoja, joten suuret hankinnat saattavat lykkääntyä hamaan tulevaisuuteen.
Asetehtaat ovatkin jo harmitelleet, että Itä-Euroopan markkinat eivät olekaan niin tuottoisat kuin kylmän sodan päättyessä haaveiltiin.
"Kuvitelmat alkavat nyt muuttua realistiseksi käsitykseksi siitä, mitä näillä mailla on varaa hankkia", markkinointijohtaja Jim Finlayson brittiläisestä GEC-Marconi-yhtymästä sanoo.
Alkuvaiheessa parhaat markkinat on tarjolla tiekonejärjestelmille ja laitteille, jotka auttavat asejärjestelmiä erottamaan ystävän vihollisesta.
Puola uudistaa jo sotilaallista radiojärjestelmäänsä ostamalla 50 miljoonan dollarin arvosta tekniikkaa ranskalaiselta yritykseltä. Tshekin puolustusministeriö puolestaan on tilannut 45 miljoonan dollarin tietokoneverkon kahdelta yhdysvaltalaiselta firmalta.
Tietotekniikkahankintoja on varmasti tulossa lisää, mikä selittää alan yritysten sankan osanoton Brnon asemessuille. Niiden edustajat jakoivat kilpaa erilaista mainoskrääsää päätarkoituksenaan levittää firmansa logoa mahdollisimman laajalle.
"Hyvä julkinen imago on erittäin tärkeä", sanoi McDonnell Douglas -yhtiön kansainväliseen kehittämiseen erikoistunut Michael Lewis ojentaessaan F-18-hävittäjän muotoisen solmioneulan teini- ikäiselle pojalle.
"Hävittäjäkoneet ovat todennäköisesti kalleimpia tuotteita, joita nämä maat ovat koskaan hankkineet, joten on hyvä, että ihmiset edes tietävät, mikä F-18 on", Lewis selittää.
Naton laajentumishuumasta huolimatta useimmat asekauppiaat myöntävät, että se on vain laiha korvaus vahingosta, jota Neuvostoliiton hajoaminen niille aiheutti.
"Veikkaanpa, että asekauppiaat olisivat paljon mieluummin pitäneet kylmän sodan tilanteen ja myyneet runsaasti aseita Natolle. Nyt vanhat Nato-maat ostavat paljon aiempaa vähemmän, eivätkä uudetkaan korvaa menetystä. Asekauppiaat kadottivat markan ja löysivät pennin", sanoo Paul Jackson, joka toimittaa Jane's All The World's Aircraft -luetteloa. (Inter Press Service)
