Delhi, 30.07.97 (IPS) – Intian valttina tietokonemaailmassa on englantia taitava, teknisesti koulutettu mutta halpa työvoima, joka hallitsee muualla jo unholaan vaipuneita ohjelmointikieliä. Näillä eväillä maa aikoo saada hyvän siivun töistä, joita vuosituhannen vaihtuminen teettää tietokoneohjelmoijilla.
Vuoden 2000 lähestyessä paniikki kasvaa
yrityksissä, joiden tietokoneet on ohjelmoitu
noteeraamaan vuosiluvuista vain kaksi viimeistä
numeroa. Alan palveluita tarjoavat firmat
käyttävät tilannetta hyväkseen ja nostavat
hintojaan koko ajan. Yhä useammat yritykset
kaikkialta maailmasta etsivät nyt pelastusta
halvoista intialaisista ohjelmointiyrityksistä.
Vuosituhannen vaihtumisen eli
ammattikielellä Y2K-ongelman ratkaiseminen
edellyttää "vanhojen" ohjelmointikielien, ennen
kaikkea Cobolin, hallintaa. Länsimaissa on
pulaa sen taitajista, kertoo Sunil Agarwal,
joka johtaa Intian valtion perustamia
"ohjelmistopuistoja" (Software Technology Parks
of India).
Intiassa on yhä suuri joukko
Cobol-ohjelmoijia, sillä ohjelmisto soveltui
IBM:n koneisiin, jotka olivat maassa suosittuja
ennen vuotta 1977. Tuolloin IBM – samoin kuin
Coca Cola ja monet muut ylikansalliset yhtiöt –
lähti Intiasta vastalauseena maan
kansallistamispolitiikalle. Se salli
ulkomaalaisille vain 40 prosentin
omistusosuuden Intiassa toimivissa yrityksissä.
Cobolin käyttö jatkui Intiassa pitkään,
koska ennen talouden liberalisointia ei nähty
tarvetta siirtyä muualla maailmassa käyttöön
otettuihin uusiin ohjelmointikieliin.
Nyt intialaiset ohjelmistoalan yritykset
ovat nähneet tilaisuutensa tulleen ja
perustaneet toimistoja ulkomaille tarjoten
palveluksiaan Y2K-ongelmien ratkaisuun.
Intian ohjelmistoyritysten yhdistyksen
(Nasscom) johtaja Dewang Mehta arvioi, että
vuosituhannen vaihtumiseen liittyvät työt
voivat tuottaa intialaisyrityksille yli 25
miljardia markkaa. Koko maailmassa operaation
kustannuksiksi veikkaillaan yli kolmea
biljoonaa markkaa.
Nasscom on listannut
esitteeseensä 135 intialaisyritystä, jotka
askartelevat Y2K-pulmien parissa. Esitteessä
kerrotaan kunkin firman vahvuuksista ja
strategisista liittolaisista Yhdysvalloissa,
Britanniassa ja muissa maissa.
Intian ja
Yhdysvaltojen välinen suotuisa aikaero ja
nykyaikainen tiedonsiirtotekniikka ovat
aikaansaaneet sen, että monia atk-pohjaisia
toimistotöitä on siirretty Atlantin takaa
intialaisyrityksille. Niitä ovat esimerkiksi
lääkärinlausuntojen purku ääninauhoilta tai
suurten lentoyhtiöiden ja matkatoimistojen
lipunkirjoitus ja muu rutiini.
Maailmanpankin selvityksen mukaan
yhdysvaltalaiset yritykset suosivat intialaisia
ohjelmointifirmoja niiden halpuuden mutta myös
korkean laadun vuoksi. Intialaisia ohjelmoijia
ylistetään kyvystä pureutua abstrakteihin
ongelmiin.
Intian menestys
tietokoneohjelmoinnissa on saanut Aasian
nousevan talousmahdin Kiinan kiinnostumaan
yhteisyritysten perustamisesta alalle. Mehta ja
Agarwal kuuluivat molemmat viralliseen
valtuuskuntaan, joka kävi heinäkuussa Kiinassa
keskustelemassa hankkeesta.
Yhteisyritykset pyrkivät heidän mukaansa
laajoille Japanin ja Etelä-Korean markkinoille,
jonne Kiinalla on vaikeuksia päästä
historiallisten erojen vuoksi ja Intialla taas
kieliongelmien takia.
Mehta kertoo, että
Intian ohjelmistobisneksen arvo on nyt kolme
miljardia dollaria (noin 16 miljardia markkaa),
josta reilu puolet on vientikauppaa. Kiinassa
alan arvo on vasta 1,3 miljardia
dollaria(vajaat 7 miljardia markkaa).
Intiassa uskotaan Y2K-ongelman luovan
pohjaa sille, että maan ohjelmointiteollisuus
voi vallata markkinoita myös tulevien
mullistusten, kuten Euroopan yhtenäiseen
valuuttaan siirtymisen tai karkausvuosien,
yhteydessä.
Intian kauppa- ja
teollisuuskamarien liiton sihteeri M.A.J.
Jayaseelan selittää maansa ohjelmointifirmojen
menestystä sillä, että yksityiset yritykset ja
valtio ovat osanneet yhdistää voimansa.
Intian teollisuudelle on yleensä
leimallista perusrakenteiden puute
energiahuollosta ja kuljetuksista lähtien.

