Peking, 08.10.97 (IPS) – Pohjois-Korean palvotun johtajan Kim Il Sungin kuolemasta on kulunut yli kolme vuotta, kun hänen poikansa Kim Jong Il viimein vastaanottaa puoluejohtajan virallisen manttelin. Maata koettelevaa nälänhätää ja muita ongelmia se ei ratkaise.
Kim Jong Il, 55, nimitetään Pohjois-Korean kommunistisen työväenpuolueen pääsihteeriksi 10. lokakuuta, mikä varmistaa hänen asemansa heinäkuussa 1994 kuolleen isänsä vallan perijänä. Jo entuudestaan Kim Jong Il on johtanut Pohjois-Korean armeijaa ja turvallisuusjoukkoja.
Kimin nimitys tuskin muuttaa sitä salailevaa ja eristäytyvää tapaa, jolla 23 miljoonan asukkaan Pohjois-Koreaa on johdettu puolen vuosisadan ajan.
Pohjois-Koreaa koettelevaan katastrofaaliseen ruokapulaan ei ole näköpiirissä muuta helpotusta kuin kansainvälinen apu. Tilanne uhkaa taas pahentua talven lähestyessä.
Muutamaa viikkoa ennen Kimin nimitystä puoluejohtajaksi Pohjois-Korea kieltäytyi tekemästä kompromisseja alustavissa keskusteluissa, joissa yritettiin pohjustaa neljän valtion neuvotteluja Korean niemimaan rauhoittamiseksi.
Syyskuun puolivälissä New Yorkissa käydyt keskustelut katkesivat tuloksettomina. Siksi näyttää epätodennäköiseltä, että neljä mukana ollutta valtiota – Etelä-Korea, Pohjois-Korea, Kiina ja Yhdysvallat – istuisivat samaan pöytään neuvottelemaan rauhasta vielä tänä vuonna.
Pohjois-Korea piti keskusteluissa tiukasti kiinni vaatimuksestaan, että Etelä-Korean ja Yhdysvaltain on annettava sille suuret määrät ruoka-apua ennen kuin neljän valtion neuvottelut voivat alkaa.
Vaatimus kaikui kuuroille korville, sillä Etelä-Korea ja Yhdysvallat katsovat, ettei ruoka-apua pidä käyttää välineenä, jolla Pohjois-Korea houkutellaan neuvottelupöytään.
Kuukaudet kuluvat ja Pohjois-Korea vaipuu yhä syvemmälle nälän ja kuoleman kurjuuteen. Maata ovat viime vuosina koetelleet monet luonnonkatastrofit, ja sen maataloustuotanto on kärsinyt myös huonosta politiikasta.
Eri arvioiden mukaan nälkä on surmannut Pohjois-Koreassa jo puolesta miljoonasta miljoonaan ihmistä. Hurjimmat luvut on esittänyt yhdysvaltalainen avustusjärjestö World Vision, joka puhuu kolmesta miljoonasta kuolleesta.
Syyskuun lopulla Pohjois-Korean viranomaiset vahvistivat, että tämän kesän kuivuuden vuoksi menetettiin 1,8 miljoonaa tonnia viljaa. Ensin tulvat tuhosivat sadon kolmena peräkkäisenä vuotena, ja tänä vuonna maan keskiosiin iskivät yllättäen kuivuus ja hirmumyrskyt.
Pohjoiskorealaisten ruokkimiseen tarvitaan noin kuusi miljoonaa tonnia viljaa, arvioivat Jalujoella rajakauppaa käyvät kiinalaiset. Pohjois-Korean oma viljasato täyttää vain kaksi kolmasosaa tarpeesta. Ilman kansainvälisen avun lisäämistä miljoonat pohjoiskorealaiset uhkaavat kuolla nälkään tänä talvena.
Kansainväliset avustusjärjestöt ovat tänä vuonna luvanneet ja osin toimittaneet perille Pohjois-Koreaan 800 000 tonnia viljaa. Lisäksi maan hallitus on ostanut 300 000 tonnia viljaa Kiinasta, mutta tämän syksyn synkkä tilanne ei silloin ollut vielä tiedossa.
Vain Kiinan rajan pinnassa asuvilla pohjoiskorealaisilla ja niillä, joilla on sukulaisia Jalujoen vastarannalla Kiinassa, menee rajakaupan ansiosta hiukan muita paremmin. Jotkut ovat myös loikanneet joen yli Kiinan puolelle, ja liikenteen uskotaan vilkastuvan, kunhan joki jäätyy.
Kiina on huolissaan pakolaisvirran kasvusta ja pelkää Pohjois-Korean hallituksen kaatumista. Se onkin koettanut innostaa omiaan ja hongkongilaisia yrittäjiä sijoittamaan Pohjois-Koreaan maan talouden elvyttämiseksi.
Kiinan lehdistö on viime kuukausina puhunut paljon Tumenjoen talousvyöhykkeestä, joka on Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean raja-alueelle perustettu vapaakauppa-alue. Lehdet ylistävät aluetta Koillis-Aasian uutena taloudellisena napana.
Hankkeen käynnisti YK:n kehitysrahasto UNDP vuonna 1992. Kaikkien kolmen maan on määrä perustaa 300 neliökilometrin laajuinen vapaakauppavyöhyke Tumenjoen varteen.
Kiina valittaa, ettei hanke ole juurikaan edistynyt. Sen mukaan ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkumista alueella estää Venäjän pelko rajojensa avaamisesta.
Kiinaakin huolestuttaa mahdollinen muuttoliikkeen kasvu Pohjois-Koreasta vapaavyöhykkeelle, ja toisaalta se, että vyöhyke helpottaisi Venäjän yhteyksiä omaan sotilastukikohtaansa Vladivostokissa.
Kiina ajaa silti talousvyöhykkeen kehittämistä toivoen sen helpottavan Pohjois-Koreassa kasvavaa sosiaalista painetta. Kiina on ilmoittanut parantavansa tänä vuonna Quanhen satamaa edistääkseen kauppaa Pohjois-Korean kanssa.
Vuodenvaihteessa koekäyttöön tuleva uusi rautatie Kiinan ja Venäjän välillä pyrkii puolestaan vauhdittamaan kauppaa Venäjän kanssa.
Tarkkailijat sanovat kuitenkin, että kaupankäynti naapureiden kanssa ei ratkaise Pohjois-Korean koko väestön ongelmia. Vaikka kauppa kävisikin rajaseuduilla, sisämaan asukkaat näkevät silti nälkää. (Inter Press Service)
