Moskova, 19.08.98 (IPS) – Elo- ja syyskuu ovat yleensä vilkkainta aikaa Vladivostokin 150- paikkaisessa Tartuntatautisairaala numero yhdessä. Silloin kolera, hepatiitti ja muut kulkutaudit leviävät ärhäkimmin.
Sairaalan 23 erikoislääkäriä ovat nytkin valmiina auttamaan potilaita, mutta heidän käytettävissään ei ole sen enempää lääkkeitä, ruokaa kuin vettäkään. Pula johtuu koko Venäjää koettelevasta talouskriisistä ja epäonnistuneesta terveydenhuollon uudistuksesta.
Rahaa terveydenhuollon palkkojen maksamiseen ei ole. Vladivostokin kaupunginhallitus lopetti kulkutautisairaalan rahoittamisen 1,5 vuotta sitten. "Kyse on enää siitä, miten selvitä hengissä", Venäjän Tyynenmeren rannikkoalueen terveydenhuolto-osaston apulaisjohtaja Galina Gorshunova määrittelee.
Lääkärit ja hallintoviranomaiset yrittävät selvittää sotkua, joka syntyi terveydenhuollon rahoituksen uudistamisen myötä. Lisää rahaa ei ole luvassa keskushallitukselta Moskovasta sen enempää kuin aluehallinnolta tai kaupungiltakaan.
Uudistuksen tarkoituksena oli haalia rahaa terveydenhuollon ylläpitämiseen 3,4 prosentin suuruisella kunnallisella tuloverolla. Mutta kun valtio ei kykene maksamaan palkkoja, ei niistä voida periä verojakaan.
Verojen oli määrä kartuttaa alueen lakisääteistä sairausvakuutusrahastoa, joka perustettiin pönkittämään alueen terveydenhuoltoa.
Rahasto tukee nyt 96:ta toimipistettä ja kattaa 75 prosenttia alueen terveydenhuollon menoista. "Valitettavasti me olemme rannikkoalueen terveydenhuollon ainoa rahoituslähde", huokaa rahaston johtaja Jevgeni Levashov.
Myös kulkutautisairaala toivoi rahastolta apua, mutta Levashovin mukaan se ei pysty tukemaan sairaaloita. Rahasto armahti ainoastaan lastensairaalan maaliskuussa sen oltua ilman kaupungin apua miltei koko viime vuoden.
Kulkutautisairaalan lääkärit muistuttavat, että heidänkin laitoksensa kaipaa poikkeusmenettelyä, sillä se on ainoa lajissaan koko Venäjän kaukoidässä. Heidän mukaansa kulkutaudit ovat myös todellinen uhka Vladivostokissa, jossa vesipula heikentää hygieniaa.
"Kukaan ei uskalla sulkea sairaalaa, mutta kukaan ei myöskään rahoita meitä", apulaisylilääkäri Galina Shkliar sanoo. Hänen mukaansa lääkärit käyvät töissä, vaikka sairaala saattaa yksinkertaisesti lakata toimimasta. "Jos jokin tautiepidemia puhkeaa, emme pysty tekemään mitään tyhjin käsin."
Sairausvakuutusrahaston Levashov selittää, että heillä ei kerta kaikkiaan riitä rahaa kaikkien tukemiseen. Maksamattomat palkat ovat alueella pikemmin sääntö kuin poikkeus. Levashovin mukaan rahasto on saanut aluehallinnolta vain seitsemän prosenttia odottamistaan verotuloista eli 22 miljoonaa ruplaa (noin 19 miljoonaa markkaa).
Kulkutautisairaalan ahdinko on vain osa alueen terveydenhuollon kriisiä.
Alueviranomaisten mukaan neuvostoaikana koulutettujen spesialistien kansoittama raskas ja tehoton terveydenhuoltojärjestelmä vaatisi ankaraa trimmausta.
"Meitä ei opetettu uimaan omin avuin", huomauttaa kulkutautisairaalan lääkäri Vladimir Zaitsev. "Emme osaa kuvitellakaan, että työskentelisimme jollakin muulla kuin omalla erikoisalallamme. Se on järjestelmämme vahvuus, mutta myös heikkous."
Uudistustarve on kuitenkin selvä. Sairaalapaikkoja ja lääkäreitä on liikaa. Venäjällä on 126 vuodepaikkaa 10 000:ta asukasta kohti, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 34, Levashov selittää.
"Olemme ristiriitatilanteessa: yhtäällä sairausvakuutusrahasto työskentelee väestön hyväksi ja toisaalla 50 000 hengen vahvuinen terveydenhuoltojärjestelmä yrittää pelastaa itsensä."
Tyytymättömyys puhkeaa ajoittain kriisiksi. Esimerkiksi Vladivostokin sairaankuljetuksen väki aloitti 4. elokuuta lakon sinniteltyään 16 kuukautta palkatta. Kaupungin 700 000 asukkaan käyttöön jäi neljä ambulanssia.
"Meillä ei ole lääkkeitä hätätilanteiden varalle, laitteet ovat rikki ja sairasautoilla on vaarallista ajaa", ambulanssikeskuksen johtava lääkäri Jelena Sidorenko kertoo.
Ambulanssiväen lakkokomitean puheenjohtaja Oleg Sorokin sanoo sairaankuljetuksen joutuneen poliittisen riidan uhriksi. Kiistapukareina ovat Vladivostokin kaupunginjohtaja Viktor Tsherepkov ja Tyynenmeren rannikkoalueen kuvernööri Jevgeni Nazdratenko.
Nazdratenko on määrännyt, että jokainen kaupunki on vastuussa sairaankuljetuksensa rahoituksesta. Tsherepkov inttää vastaan, koska liittovaltion budjetissa ei ole tarkoitukseen määrärahoja. "Sairausvakuutusrahaston tulisi ylläpitää ambulansseja", hän sanoo.
Nykyisellään rahasto maksaa potilaan hoidon, mutta ei osta varaosia tai hoitovälineitä ambulansseihin.
Vladivostokin ambulanssilakon ei tiedetä aiheuttaneen yhtään kuolemantapausta ensimmäisen viikon aikana, mutta sitä pidetään vain hyvänä tuurina.
Silloin tällöin kuulemistaan tappouhkauksista huolimatta sairaankuljettajat uskovat, että heillä on väestön tuki takanaan.
Ambulanssipalvelussa 29 vuotta työskennellyt lääkäri Natalia Fesik kertoo esimerkin vanhasta naisesta, joka ei olisi selvinnyt klinikalle omin avuin. "Silti hän toivotti meille onnea ja kehotti taistelemaan voittoon asti." (Inter Press Service)
