Istanbul, 14.03.00 (IPS) – Yhdeksänvuotias kurdityttö Beriwan keskittyy otsa rypyssä shakkipeliin Istanbulin Beyoglun lasten keskuksessa, jossa hän viettää vapaa-aikaansa koulun jälkeen.
Vielä vähän aikaa sitten Beriwanilla ei ollut vapaa-aikaa, sillä hän koetti elättää vanhempiaan ja kolmea veljeään katukaupustelulla. Tyttö on kiitollinen lasten keskuksen väelle, joka pelasti hänet kadulta.
Beriwan on yksi tuhansista kurdilapsista, jotka ovat joutuneet pakenemaan vanhempiensa mukana Kaakkois-Turkin väkivaltaisuuksia. Turkin armeija on sotinut siellä 15 vuotta kurdien PKK-sissiliikettä vastaan.
Istanbuliin tultuaan Beriwan vietti päivät ja illat kaduilla kaupaten paperinenäliinoja, kunnes lasten keskuksen väki haki hänet kouluun. Keskus tukee perhettä taloudellisesti, jotta tyttö voi opiskella.
"En pitänyt kaupustelusta yhtään. Pelkäsin jatkuvasti ja iltaisin palelin. Kuumina päivinä taas olin läkähtyä. Olen todella iloinen, ettei minun tarvitse enää tehdä työtä", Beriwan juttelee.
Hän kertoo ansainneensa päivässä noin 25 markkaa, jolla saa puoli kiloa lihaa. Perhe eli Beriwanin ja hänen vanhemman veljensä Seyhmusin tuloilla.
"Äiti ei enää salli meidän tekevän työtä, koska hän pelkää, että lasten keskus lopettaa avustuksen maksamisen, jos hän pakottaa meidät kadulle", Beriwan selittää.
Perhe tuli Istanbuliin Mardinin maakunnasta ilmeisesti 1997. Äiti on sairaalloinen ja isä invalidi.
Turkin nais- ja perheasioiden ministeriö perusti Istanbulin lasten keskuksen syksyllä 1998 tavoitteenaan lopettaa lasten työnteko kaduilla ja saada heidät koulunpenkille.
Perheelle maksetaan noin 300 markkaa kuussa kouluun menevää lasta kohti. Tukea voi saada enimmillään kolmesta peruskoululaisesta.
Keskus kertoo kahdessa vuodessa tavoittaneensa 550 lasta Beyoglun alueelta. Heistä 270 on luopunut kokonaan työnteosta kaduilla. Loppujenkin työtunnit ovat vähentyneet tuntuvasti tai rajoittuvat viikonloppuihin.
"Olemme valvoneet 120 lapsen kirjoittautumista ala-asteelle, ja keskus on ottanut heidät suojelukseensa", kertoo keskuksessa työskentelevä Mehmet Fatih Demir.
"Menestyksemme avaimet ovat välittäminen ja sinnikkyys. Teemme yhteistyötä sekä lasten että heidän perheidensä kanssa", hän jatkaa.
"On tarjottava vaihtoehto, ja me kehotamme vanhempia vaihtamaan roolia lastensa kanssa. Vanhempien pitäisi tehdä työtä lasten sijasta", Demir sanoo.
Istanbulin sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Kahraman Eroglu arvioi, että kaupungin kaduilla työskentelee noin 5 000 lasta.
Lasten keskus on ehdottanut rangaistusta vanhemmille, jotka tuesta huolimatta lähettävät lapsensa kadulle tienaamaan.
"Kaksi perhettä on jo joutunut syytteeseen. Jutun vetäminen oikeuteen tuntuu ikävältä, mutta on tapauksia, joissa perhe ottaa vastaan tarjotun avun ja lähettää silti lapset työhön", Eroglu kertoo.
Istanbulin lakimiesyhdistyksen lasten komissiota edustava Seda Akco pitää ongelmia kuitenkin liian mutkikkaina oikeuden ratkottaviksi.
Hän muistuttaa, että Turkin hallitus ei taistele tosissaan köyhyyttä vastaan eikä yritä estää lapsia tekemästä työtä tai sortumasta rikoksiin. "Nyt hoidetaan monimutkaisen sosiaalisen ongelman seurauksia, ei syitä", Akco huomauttaa.
Sosiaalilautakunnan selvitysten mukaan useimmat kaduilla puurtavat lapset tulevat perheistä, joissa lukutaidottomuus on yleistä, ja jotka ovat muuttaneet suurkaupunkeihin viiden viime vuoden aikana. Lapset ovat enimmäkseen 7-15-vuotiaita, mutta vielä nuorempiakin on tavattu kadulta.
Yleensä lapset kaupustelevat jotakin, kuten nenäliinoja, keksejä tai kukkia. Jotkut kiillottavat kenkiä ja toiset pesevät autojen tuulilaseja.
"Joukkotyöttömyyden aikana lapsia ei voi pelastaa kaduilta, varsinkaan, jos heidän perheilleen ei kyetä tarjoamaan muuta kuin köyhäinapua", kuittaa sosiaalityöntekijä Ayse Gülsen Izmiristä.
Hän vastustaa myös vanhempien vetämistä oikeuteen. "Lasten työnteko on seurausta järjestelmästämme, eikä siihen voi keksiä pikaratkaisua. Tuntuu siltä, että näillä konsteilla koetetaankin lepytellä yleistä mielipidettä, joka on tuohtunut lasten näkyvästä kärsimyksestä."
"Miten ratkaistaan niiden satojen tuhansien lasten ongelmat, jotka työskentelevät maataloudessa, teollisuudessa ja jopa prostituutiossa?" Gülsen tivaa.
Beyoglun lasten keskuksen Demir myöntää, että ongelma on yhteydessä köyhyyteen ja työttömyyteen. Hänen mielestään lasten työnteko on silti aiheellista lopettaa, jotta vanhemmat lakkaisivat pitämästä sitä ainoana ratkaisuna ahdinkoonsa.
Turkin nais- ja perheasioiden ministeri Hasan Gemici kertoo, että Istanbulissa aloitettua hanketta lasten pelastamiseksi työnteolta ollaan laajentamassa muille alueille, joilla asuu paljon siirtolaisia.
"Olemme jo listanneet 3 400 lasta Batmanissa, Adanassa, Mersinissä ja Izmirissä. Hankkeen tarkoituksena on myös ehkäistä ennalta lasten joutumista kadulle työntekoon", hän kertoo.
Ministerin mielestä vanhempien oikeuteen vetämiseen pitää turvautua vain poikkeustilanteissa. "Hankkeen tarkoitus on tukeminen, ei rankaiseminen." (Inter Press Service)
