Peking, 28.03.00 (IPS) – Kiinalaisten olisi luullut ilahtuvan tiedosta, että peruskoululaiset eivät saa tällä lukukaudella lainkaan kotiläksyjä. Mutta toisin kävi: varsinkin yhden lapsen perheissä huolestuttiin ainokaisen tulevasta pärjäämisestä.
Läksyttömyys on Kiinan opetusministeriön päättämä kokeilu. Uusien opetusmenetelmien tavoitteena on kasvattaa "monipuolisesti kehittyneitä" yksilöitä.
Vanhemmat kuitenkin hätääntyivät siitä, että heidän läksyittä kasvavat lapsensa eivät kenties pääsisi lukioon ja korkeakouluihin. Silloin jäisi hyväpalkkainen työpaikkakin saamatta.
"Hyvähän johtajien on sanoa, että 'helpotamme lasten oppimisen takkaa'. Mutta jos lapset saavat nyt keskittyä leikkeihin, niin miten he läpäisevät aikanaan lukion pääsykokeet?" tivaa 12-vuotiaan tytön äiti Zeng Xiaoyan.
Zeng vastustaa jyrkästi uudistusta ja tuntuu kokonaan unohtaneen, että vain muutama kuukausi sitten hän itse valitti koululaisten ankaraa työtakkaa.
Zengin tytär Xiao Liu oli aina uupunut ja masentunut loputtomilta tuntuvien läksyjen vuoksi. Sen sijaan että olisi katsonut tv:tä tai leikkinyt kavereiden kanssa, Xiao Liu kirjoitti iltamyöhään kotiaineita ja ratkoi yhtälöitä.
"Sydäntäni raastoi nähdä hänen nousevan aamulla kuudelta ilman kunnon lepoa ja lähtevän kouluun", myöntää Zeng. Nyt Xiao Liulla on vapaa-aikaa, mutta äiti on taas huolissaan.
"En halua, että tyttö joutuu maksamaan tästä vapaudesta loppuelämänsä. Ellei Xiao Liu saa kiitettävää englannista ja pääse luokkansa kymmenen parhaan joukkoon, hänellä ei ole mahdollisuuksia päästä myöhemmin yliopistoon", äiti aprikoi.
Lapset ovat kovilla yhteiskunnassa, jossa kaupunkilaisperheille sallitaan vain yksi jälkeläinen. Vanhemmat keskittävät toivonsa ainokaiseensa, jonka he näkevät vanhuuden turvanaan ja suvun pelastajana.
Vaikka Kiina lupaa kouluttaa kaikki 1,3 miljardia asukastaan, yliopistoihin mahtuu heistä vain 2,5 miljoonaa kerrallaan. Siksi koululaiset kilpailevat hampaat irvessä jo pääsystä lukioon. Taistelu parhaista arvosanoista alkaa peruskoulussa ja jatkuu läpi opintien.
Joskus vanhempien painostus käy ylivoimaiseksi kestää. Näin tapahtui Zhejiangin maakunnassa asuvalle 17-vuotiaalle Xu Lille, joka tappoi äitinsä vasaralla.
Xun äiti halusi poikansa pääsevän kymmenen parhaan oppilaan joukkoon, mutta tämä jäi luokkansa 18:ksi. Rangaistukseksi äiti kielsi Xuta pelaamasta jalkapalloa ja uhkasi lehtitietojen mukaan katkaista tämän jalat. Poika iski suutuspäissään äitiä vasaralla kohtalokkain seurauksin.
Tapaus synnytti kiihtyneen keskustelun paikallisessa lehdistössä. Monia vanhempia järkyttivät sekä väkivalta että tieto siitä, millaisten paineiden alla heidän lapsensa elävät.
Helmikuussa presidentti Jiang Zemin piti opetusta käsittelevän puheen, jossa hän kehotti vähentämään läksyjä ja lisäämään luovuutta kehittäviä kursseja. Tavoitteena on kouluttaa ihmisiä, jotka ovat "sekä moraalisesti, älyllisesti että fyysisesti kehittyneitä."
Lehdistössä on sittemmin vaadittu, että uutta linjaa on sovellettava myös yliopistojen pääsykokeisiin. Arvostelijat muistuttavat, että Kiinan suurin ongelma on juuri korkeakoulupaikkojen vähäisyys.
YK:n kasvatusjärjestön Unescon tilasto vuodelta 1995 kertoo, että henkeä kohden laskettujen opetusmenojen mukaan Kiina oli 130 maan joukossa 119. sijalla.
Nykyisin Kiina käyttää koulutukseen vain 2,6 prosenttia bruttokansantuotteestaan, kun osuus on teollisuusmaissa yleensä vähintään kaksinkertainen ja kehitysmaissakin keskimäärin 4 prosenttia. (Inter Press Service)
