Ramallah, 04.03.02 (IPS) – "Painukaa helvetissä takaisin, ellette halua tulla ammutuksi", israelilainen sotilas kiljuu kovaäänisen kautta ryhmälle palestiinalaisia Qalandian tarkistusasemalla, joka sijaitsee Jerusalemin ja palestiinalaisten hallitseman Ramallahin välisellä tiellä.
Palestiinalaisilla naisilla ja miehillä ei ole
muuta
vaihtoehtoa kuin totella. He tietävät, että
näinä aikoina sotilaat
eivät tarvitse kummoistakaan syytä ampuakseen
kyynelkaasua ihmisiä
kohti tai kovia panoksia ilmaan – tai pahempaa.
"He ampuivat pääni yli, kun koetin lähestyä
tarkastusasemaa
autolla", palestiinalaisnainen Muna Khleifi
kertoo. Hän oli
lähtenyt aamuvarhaisella Ramallahista lääkäriin
Jerusalemiin.
"Minut päästettiin läpi, koska pystyin
esittämään
lääkärintodistuksen, mutta nyt en pääse
takaisin. En pääse edes
lähelle sotilaita selittääkseni tilanteeni.
Mieheni ja lapseni
ovat Ramallahissa. Mitä ihmettä minä teen", hän
huolehtii.
Viime aikoina entisestään kiihtynyt
väkivalta on tehnyt
sotilaat varovaisiksi ja suorastaan säikyiksi
Länsirannan
palestiinalaiskyliä ja -kaupunkeja ympäröivillä
lukemattomilla
tarkastusasemilla.
Helmikuun viimeisellä viikolla kahta
raskaana olevaa naista
ammuttiin kahden päivän aikana samalla
tiesululla Nablusissa, ja
toisen aviomies tapettiin.
Qalandiassa sotilaat tulittivat jopa
Palestiinan parlamentin
puhemiehen Ahmed Qrei'an autoa. Qrei'a on mukana
alueen
rauhanneuvotteluissa, joten Israelin
ulkoministeri Shimon Peres
joutui esittämään hänelle anteeksipyyntönsä ja
vakuuttamaan, ettei
kukaan halunnut ampua häntä.
Israelin armeija sanoo sotilaiden
hermostuneisuuden johtuvan
äskettäin ilmenneestä uudesta vaarasta.
Palestiinalaiset ovat näet
viime viikkoina keskittäneet iskunsa
miehitetyillä alueilla
palveleviin sotilaisiin ja juutalaisiin
siirtokuntalaisiin.
"Olemme toki olleet taisteluvalmiudessa
siitä asti, kun
väkivaltaisuudet alueilla alkoivat", armeijan
everstiluutnantti
Olivier Rafowicz kuitenkin vakuuttaa. Hänen
mukaansa tilanne ei
ole muuttunut eikä tiesuluille ole annettu uusia
ohjeita.
Ihmisoikeusjärjestöt ovat valittaneet
syksystä 2000 jatkuneen
palestiinalaisen kansannousun eli intifadan
ajan, että tiesuluilla
sattuu liikaa ihmishenkiä vaativia
välikohtauksia.
"Nyt tilanne on kuitenkin käynyt täysin
sietämättömäksi",
palestiinalaisten lääkintäapukomiteoiden liittoa
johtava Mustafa
Barghouti sanoo.
"Viime viikkoon asti useimmat
tarkastusasemat olivat avoimia.
Nyt niistä on tehty suljettuja eli sieltä
ammutaan, jos menee
liian lähelle ilman sotilaiden erikseen antamaa
lupaa", hän
kertoo.
Barghouti arvelee, että juuri niin tapahtui
raskaana olleiden
naisten tapauksissa, kun omaiset yrittivät viedä
näitä kiireellä
sairaalaan. "He pyrkivät hädissään sotilaiden
puheille autolla,
mutta nämä ampuvat kaikkea, mikä tulee liian
lähelle."
Barghoutin mukaan tilanne on ennen
kokematon ja osoittaa
Israelin politiikan epäonnistumisen. "Jos
sotilaita hermostuttaa,
heidän pitäisi vihdoin tajuta, että on aika
poistua ja lopettaa
miehitys. Tällä tavoin he synnyttävät vain lisää
vihaa."
Ramallahissa työskentelevä Barghouti
luonnehtii
tarkastusasemia kollektiiviseksi
rangaistukseksi. Hän todistaa
väitteensä sillä, että asemien avulla ei pystytä
estämään ihmisten
liikkumista.
"Asialla ei ole mitään tekemistä
turvallisuuden kanssa. Jos
Israel haluaisi turvallisuutta, se vetäytyisi
vanhoille
rajoilleen, jolloin sillä olisi vain muutama
sata kilometriä rajaa
puolustettavanaan. Saartamalla jokaisen
palestiinalaisen kaupungin
ja kylän se on luonut yli 3 000 kilometriä
rajaa, jota se ei pysty
puolustamaan."
Armeija on luvannut selvittää raskaana
olleiden naisten
tulittamisen, mutta israelilainen
ihmisoikeusjärjestö B'Tselem
epäilee lopputulosta.
"Armeija on antanut tiesulkuja valvovien
sotilaiden toimia
rankaisematta kansannousun alusta asti",
tilannetta seuraava
tutkija Ron Dudai sanoo. Sotilailla ei ole
täsmällisiä ohjeita
tulen avaamisesta, joten liipaisinsormi
herkistyy, kun he ovat
hermostuneita tai paineen alla, hän jatkaa.
"Ennen intifadan puhkeamista jokainen
miehitysalueilla
palveleva sotilas sai useiden liuskojen
mittaiset ohjeet, joissa
yksilöitiin myös tulen avaamista koskevat
säännöt. Nyt he saavat
vain suulliset ohjeet komentajiltaan, eikä se
toimi", Dudai
selittää.
Tilanteet ovat siksi täysin
ennalta-arvaamattomia. Kukaan ei
näytä olevan selvillä esimerkiksi siitä, milloin
ja miltä
etäisyydeltä ihmiset saavat lähestyä Qalandian
tarkastusasemaa.
Joskus se on kokonaan suljettu jopa
jalankulkijoilta, jotka eivät
saa tulla raskaasti aseistettujen sotilaiden
näköpiiriinkään.
Moni on päättänyt välttää kokonaan
tarkastusasemia, koska
niillä asioiminen on sekä vaarallista että
nöyryyttävää.
Esimerkiksi Qalandiassa vaadittiin vastikään
kaikkia
rajanylittäjiä riisumaan takkinsa ja
pyörähtämään ympäri, jotta
sotilaat näkevät, onko heillä aseita tai
räjähteitä.
Muutaman sadan metrin päässä
tarkastusasemalta sotilaiden
näköpiirin ulkopuolella ihmiset kulkevat
Ramallahiin ja sieltä
pois jalkaisin kaatopaikkana käytetyn joutomaan
kautta.
"Minusta on aivan liian pelottavaa edes
yrittää käyttää
normaaleja reittejä nykyisin", sanoo Jamil,
kiertotienä toimivalla
kinttupolulla tavattu harmaantuva kirjanpitäjä.
Hän on töissä Ramallahissa ja asuu
Jerusalemissa. "Aiemmin
sotilaille saattoi sentään puhua, mutta nyt he
vain ampuvat."
Äkkiä tarkastusaseman suunnasta kuuluu
matala pamaus.
Kiertotielle kulkeutuu pian kyynelkaasupilvi, ja
ihmiset säntäävät
pakoon.
Eräs silminnäkijä kertoo jälkeenpäin, että
sotilaat olivat
komentaneet joukon ihmisiä pois tiesululta. "Kun
he eivät
liikkuneet kyllin nopeasti, sotilaat käyttivät
kyynelkaasua ja
ammuskelivat ilmaan."
(Inter Press Service)
