Moskova, 19.06.00 (IPS) – Etnisiä jännitteitä kytee yh ä Kazakstanissa. Tuorein osoitus siitä oli oikeusjuttu, jossa jaettiin kovia tuomioita salahankkeesta syytetyille venäläisille.
Jutun päätöskäsittely pidettiin 8. kesäkuuta Kazakstanin koillisosassa sijaitsevassa Ust-Kamenogorskin teollisuuskaupungissa. Kova tuomio rapsahti 13 henkilölle, joita syytettiin vehkeilystä paikallishallinnon kaatamiseksi ja aseiden laittomasta hallussapidosta.
Ryhmän johtajaksi väitetty Vladimir Kazimirtshuk sai 18 vuotta vankeutta. Myös muut – 10 venäläistä ja 2 Kazakstanin kansalaista – saivat pitkät vankeustuomiot.
Jupakka alkoi viime marraskuussa, jolloin Kazakstanin viranomaiset ilmoittivat, että Ust-Kamenogorskissa oli pidätetty 22 ihmistä salaliitosta epäiltyinä. Näistä 12 oli Venäjän kansalaisia
Kazakstanin turvallisuuspalvelu KNB sanoi Kazimirtshukin suunnitelleen terrorikampanjaa, jonka tavoitteena oli luoda venäläisille oma itsenäinen alue itäiseen Kazakstaniin. Todistusaineistoksi KNB toi oikeuteen kiväärin patruunalippaita ja bensiinipommeja.
"Väitettyjä salaliittolaisia ei tuomittu todellisten tekojen nojalla – heidän rikoksensa muodostui pelkistä aikeista", Ust- Kamenogorskin kunnanvaltuutettu ja venäläisyhteisön aktiivi Aleksandr Shushannikov sanoi venäläisen NTV-television haastattelussa.
Hänen mukaansa kyseessä oli "näytösoikeudenkäynti", jolla haluttiin pelotella niitä Kazakstanin venäjänkielisiä, jotka kaipaavat nykyistä likeisempiä suhteita Venäjään.
Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev luonnehti tapausta pikemminkin rikosjutuksi kuin poliittiseksi salaliitoksi. Hänen mukaansa se ei saisi heikentää maan suhteita Venäjään.
Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin vähätteli juttua aluksi. Kun tuomiot annettiin, Venäjän edustajat sanoivat vetoavansa Kazakstaniin, jotta se karkottaisi venäläiset tuomitut maasta.
Venäjä ei ole esittänyt aluevaatimuksia Kazakstanille Neuvostoliiton hajottua 1991, mutta sen edustajat vakuuttavat suojelevansa siellä asuvien venäjänkielisten oikeuksia.
Slaavilaisen väestön asema hiertää edelleen maiden suhteita. Niiden 7 000 kilometrin mittaisen yhteisen rajan pinnassa Kazakstanin puolella asuu yhä runsaasti venäläisiä, vaikka heitä arvellaan siirtyneen sadoin tuhansin rajan yli vuoden 1991 jälkeen.
Kun venäläisiä aiemmin oli enemmistö Kazakstanin väestös tä, on heidän osuutensa nykyisin kutistunut noin kolmannekseen kaikkiaan 17 miljoonasta asukkaasta. Kazakstanin valtaväestönä ovat nyt turkkilais-tataarilaista juurta oleva kasakit.
Venäläisten lähdön syitä ovat yleensä taloudelliset seik at sekä nuorten heikot koulutusmahdollisuudet.
Vaikka Kazakstanin johdossa on joitakin slaaveja, venäläiset tuntevat itsensä nykyisin aliedustetuiksi ja syrjityiksi urakehityksessä. Kansallismielisimmät venäläiset väittävät, että Kazakstanin koillisosat kuuluvat historiallisesti Venäjään.
Tammikuussa 1999 uudelle seitsemän vuoden kaudelle valittu Nazarbajev ei ole liiemmin ratsastanut kansallisuuskysymyksellä. Monien mielestä joulukuussa toteutettu maan pääkaupungin siirto Almatysta tuhat kilometriä luoteeseen, aron keskellä sijaitsevaan Astanaan, liittyy kuitenkin haluun vahvistaa turvallisuutta venäläisalueella.
Muitakin syitä on tosin esitetty: halu siirtyä pois Kiinan rajalta, Almatyn saastuneisuus ja alttius maanjäristyksille.
Venäjä on yhä Kazakstanin tärkein kauppakumppani. Suhteita hiertävistä kivistä kielii kuitenkin vaihdon kutistuminen vuoden 1998 noin 20 miljardista markasta vajaaseen 16 miljardiin 1999.
Venäjä valittaa Kazakstanin rajan vuotavan huumekauppiaita ja muita salakuljettajia. Jotkut alueet ovatkin pestanneet kasakoita rajavartijoiksi. Se on kuin punainen vaate kasakeille, jotka muistavat kasakat tsaarinvallan ajalta arojensa hurjina valloittajina (Inter Press Service) .
