Vientiane, 10.07.00 (IPS) – Kommunistien hallitsema Laos kuuluu Kaakkois-Aasian uneliaimpiin kolkkiin, mutta viime aikoina siellä on leimahdellut väkivaltaisuuksia. Pääkaupungissa Vientianessa on sattunut useita salaperäisiä pommi-iskuja, ja aseistautuneet kapinalliset hyökkäsivät äskettäin virastotaloon rajaseudulla.
Useimmat politiikan tuntijat eivät usko, että laosilaisten tyytymättömyydestä kehkeytyisi nopeasti vakava uhka maan johdolle. Maan talouden huono tola, rehottava korruptio ja ihmisten kasvavat odotukset voivat kuitenkin vahvistaa kapinamieltä, ellei hallitus tee mitään olojen kohentamiseksi.
Toistaiseksi jyrkin tyytymättömyyden ilmaus tuli 3. heinäkuuta, kun 60 sissiä otti yhteen hallituksen joukkojen kanssa yrittäessään vallata julkisia virastoja eräässä kylässä l ähellä Thaimaan rajaa.
Kuusi sissiä kuoli ja loput pakenivat Thaimaahan, jossa heidät pidätettiin.
Thaimaan poliisi löysi miehiltä kirjeen, jonka oli allekirjoittanut Yhdysvalloissa elävä Laosilaisten yhdistynyt armeija -liikkeen komentaja. Siinä kehotettiin "laosilaisia vapaustaistelijoita taisteluun maan vapauttamiseksi kommunisteista."
Thaimaan lehtien mukaan sissit ilmoittavat haluavansa "monarkian, demokratian ja itsenäisyyden palauttamista Laosiin."
Parin viime kuukauden aikana Vientianessa on tehty tusinan verran satunnaisia pommi-iskuja. Hallitus syyttää niistä etnisperäisen hmong-armeijan jäänteitä. Hmongit sotivat kommunisteja vastaan Vietnamin sodan aikana.
Räjähdyksissä käytettiin yleensä kranaatin kaltaisia aseit a, ja niissä kuoli yksi ihminen ja loukkaantui useita, joukossa ulkomainen matkailija.
"Räjähdysten runsaslukuisuus kertoo selvästi, että kyse ei ole yksittäisistä riidoista tai kauppiaiden välienselvittelyistä, vaan iskut on suunnattu Laosin hallitusta vastaan", arvioi Vientianessa toimiva aasialainen diplomaatti.
Rajalla sattunut hyökkäys on saanut monet epäilemään, että kyse on järjestäytyneestä kuningasmielisestä joukosta, joka on perustettu Yhdysvalloissa, mutta toimii Thaimassa olevien tukijoiden avulla.
Laosia aiemmin hallinneen kuninkaallisen perheen jäsen, prinssi Sauryavong Savang, antoi rajaiskun jälkeen Ranskan radiolle lausunnon. Hän sanoi olevansa "valmis palaamaan palauttamaan vapauden, rauhan ja demokratian kommunistiseen Laosiin."
Laosin monarkia kumottiin 1975, jolloin kommunistinen Laosin kansan vallankumouspuolue otti komennon, sodittuaan vuosikymmenten ajan ensin ranskalaisia, sitten yhdysvaltalaisia ja oman maan kuningasmielisiä joukkoja vastaan. Nyt rojalistit vakuuttavat, että heillä on maanpaossa elävien puolen miljoonan laosilaisen tuki. Valtaosa heistä asuu Yhdysvalloissa.
Tarkkailijat Vientianessa arvelevat, että hallituksen vastustajat koettavat hyödyntää kansan kasvavaa tyytymättömyytt ä. Sen aiheutti vuoden 1997 talouskriisi, joka pysäytti seitsemän prosentin vuosivauhtia edenneen talouskasvun.
Laos ryhtyi 1990-luvulla vapauttamaan talouttaan, mikä houkutteli ulkomaisia sijoituksia ja avunantajia maahan. Se nosti tuloja kaupungeissa ja odotuksia maaseudulla, jossa valtaosa maan 5,7 miljoonasta asukkaasta yhä elää.
Kriisin jälkimainingeissa 1998-1999 inflaatio pomppasi 143 prosenttiin, ja Laosin rahayksikön kipin arvo romahti. Vuoden 1997 alussa yksi dollari maksoi 930 kipiä, mutta 1999 jo 9 500 kipiä. Nyt kurssi on vakiintunut noin 7 500 kipiin dollarilta.
Monet niin koti- kuin ulkomaisetkin yritykset ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Ulkomaisten sijoitusten virta tyrehtyi miltei tyystin ja on nyt reilu puolet parhaiden vuosien tasosta. Kriisi on tietenkin verottanut laosilaisten tuloja ja ostovoimaa.
Varakkaimmat maanviljelijät ovat tosin hyötyneet maataloustuotteiden hintojen noususta Thaimaan markkinoilla ja suotuisasta valuutan vaihtokurssista. Vähävaraiset viljelijät sen sijaan ovat köyhtyneet entisestään.
Tungos työmarkkinoilla on kasvanut, sillä monet siirtotyöläiset ovat joutuneet palaamaan kriisin niin ikään kurittamasta Thaimaasta.
Laosin valtion palveluksessa oleville maksetaan naurettavan pientä palkkaa, mikä tekee heistä alttiita lahjuksille.
Viime aikaiset väkivaltaisuudet ovat huonontaneet Laosin välejä Thaimaahan, jota hallitus syyttää kapinallisten suojelusta ja jopa auttamisesta. Ennakkoluuloja ei juuri lieventänyt tieto, että rajaseudulle iskeneistä sisseistä 15:llä oli thaimaalainen henkilökortti.
Laosin hallitus on vaatinut Thaimaata luovuttamaan pidättämänsä sissit, mutta naapurimaa haluaa itse asettaa heidä t syytteeseen.
Vietnamin sodan aikana Thaimaa oli tukialuetta Yhdysvaltain joukoille ja Laosin kuningasmielisille. Siksi maiden suhteet pysyivät vihamielisinä kylmän sodan loppuun asti.
Laosin talouden avautuessa 1990-luvun alkuvuosina Thaimaasta tuli tärkein sijoittaja, tavarantuoja ja portti ulkomaailmaan.
"Laosin taloudellinen riippuvuus Thaimaasta on koko ajan kasvanut, mikä on jakanut Laosin hallituksen Thaimaan puolustajiin ja vastustajiin", eräs ulkomainen liikemies sanoo.
Thaimaan vastustajat hallituksessa pelkäävät maansa taloudellisen itsenäisyyden menetystä ja pyrkivät parantamaan suhteita kommunistien hallitsemiin Vietnamiin ja Kiinaan.
Jotkut tarkkailijat pitävät mahdollisena, että maan johto on rohkaissut viime aikojen kapinayrityksiä. Ja vaikka niin ei olisikaan, hallitus lietsoo tahtomattaan kapinaa, ellei se kitke korruptiota ja kohenna taloutta. (Inter Press Service) .
