Belgrad, 31.07.00 (IPS) – Euroopan unionin aikomus auttaa joitakin jugoslavialaisia yrityksiä vapauttamalla ne kauppasaarrosta on kääntynyt itseään vastaan. Jugoslavian johto o n näet pannut kyseiset yritykset omalle mustalle listalleen, mikä estää käytännössä niiden toiminnan.
"Bisnekseni on raunioina", sanoo erään pienen elintarvikkeita vievän yrityksen omistaja Keski-Serbiassa sijaitsevasta Cacakista. Yrittäjä ei halua nimeään julkisuuteen, koska EU:n "valkoiselle listalle" pääsystä on koitunut hänelle niin paljon harmia.
EU:n valkoinen lista raivostutti Slobodan Milosevicin hallituksen, ja se päätti heinäkuun puolivälissä ankarista toimista yrityksiä vastaan. EU:n armahtamat yritykset pantiin hallituksen mustalle listalle.
Jotkut EU:n listalle otetut yritykset ovat pyytäneet päästä pois siltä, koska niiden toiminta kotimaassa on käynyt mahdottomaksi. Läntiset kauppakumppanit eivät kuitenkaan ole hyväksyneet anomuksia.
"Kumppanini EU-maista sanovat, että he lopettavat yhteistyön kanssani, jos yritän saada nimeni pois listalta", cacakilainen selittää.
Jupakassa on kyse EU:n yrityksestä toimia solidaarisesti, mutta Jugoslaviassa tämäkin asia on kääntynyt päälaelleen.
EU pyrki osoittamaan, ettei se tuomitse kaikkia jugoslavialaisia roistoiksi. Siksi se julkisti listan, johon kootut noin 190 yritystä vapautettiin Serbiaan kohdistuvasta tiukasta taloussaarrosta.
Listalla on pääasiassa pieniä ja keskisuuria yksityisyrityksiä, joiden kanssa EU sallii omien firmojensa käydä kauppaa. Osa on ulkomaalaisten kanssa perustettuja yhteisyrityksiä, toisiin on sijoitettu vain serbialaisten varoja. Serbian pankeista listalle on otettu vain yksi, ranskalaisten perustama Societe Generale.
EU on virallisen selityksen mukaan halukas yhteistyöhön sellaisten serbialaisten pk-yritysten kanssa, jotka eivät ole Milosevicin hallituksen valvonnassa. Tarkoituksena on pitää edes pieni osa Serbian taloudesta toiminnassa.
Samaan aikaan EU pyrkii osoittamaan, miten Serbian hallituksen omistamat ja valvomat suuryritykset eristetään muusta maailmasta. Serbiassa toimii yli 20 000 rekisteröityä yritystä, joten EU:n lista on monien mielestä lähinnä vertauskuvallinen.
Kuten riippumattomat tarkkailijat etukäteen varoittelivat, EU:n menettely kostautui listatuille firmoille. Hallitus lähetti poliisin talousyksikön edustajat kyseisiin yrityksiin, ja ministeriöt lakkasivat myöntämästä niille tuonti- ja vientilupi a.
"Niin sanotun valkoisen listan laatiminen oli pahinta, mitä EU saattoi tehdä", Mladjan Dinkic kommentoi. Hän johtaa riippumattomien serbialaisten taloustieteilijöiden perustamaa Ryhmä 17:ää.
"EU sanoo, että se toimii Milosevicin vallan alla kärsivien ihmisten auttamiseksi. EU ei kuitenkaan ottanut yhteyttä täkäläisiin talouden tuntijoihin tai demokraattisiin voimiin, jotka olisivat voineet arvioida, mikä on ihmisten etu. Nyt rangaistaan tavallisia ihmisiä ja listalle otettuja yrityksiä", Dinkic sanoo.
"Mitään lupia ei myönnetä listalla oleville 190 yrityksille" , Serbian kauppaministeriön virkailija vahvisti IPS:lle.
Kysymykseen, vaaditaanko näiltä yrityksiltä nyt tavallista enemmän paperisotaa, nimettömänä pysyttelevä virkamies täsmen si: "Niiden ei edes anneta anoa lupia."
EU julisti Serbian täydelliseen kauppasaartoon maaliskuussa 1999 Naton aloitettua maan pommittamisen. Kaikki kauppa ja rahaliikenne Serbian kanssa kiellettiin. Serbian tärkeimmät kauppakumppanit EU:ssa olivat tuolloin Saksa, Italia ja Ranska.
Naton 11 viikkoa jatkuneet ilmaiskut romuttivat osaltaan Serbian taloutta tuhoamalla teollisuuslaitoksia ja liikenneyhteyksiä. Nato ilmoittikin, että Serbian taloudellisen perustan raunioittaminen oli yksi sen tavoitteista.
Serbian talous tosin horjui pahasti jo ennen pommituksia. Vuodesta 1992 lähtien maan rooli Bosnian sodassa oli tuominnut sen kansainvälisiin öljy- ja kauppasaartoihin.
Pakotteista luovuttiin 1995 Daytonin rauhansopimuksen jälkeen. Yhdysvallat ja EU ovat tosin jatkaneet Milosevicin taloudellista painostamista Kosovon tilanteen vuoksi.
Saarrot eivät kuitenkaan ole tuottaneet toivottua tulosta, Milosevicia vastaan tähdättyä kansannousua. Kaiken lisäksi Serbia n hallitus ja valtionyhtiöt ovat onnistuneet kiertämään saartoja. Sen seurauksena maahan on syntynyt erittäin vauras eliitti, johon myös Milosevicin perhe kuuluu.
Muuttamalla EU:n valkoisen listan mustaksi Serbian johto on jälleen kerran nöyryyttänyt kansainvälistä yhteisöä.
"On surullista, että hallitus haluaa rangaista yrityksiä, jotka käyvät kauppaa EU:n kanssa. Tarkoituksemme oli auttaa firmoja, jotka eivät ole hallituksen tai valtion omistuksessa", EU:n komission Belgradin toimiston edustaja Jan Wilhelm Blankert selitti äskettäin lehdistölle.
Tarkkailijoiden mukaan EU toimi kömpelösti.
"EU:n valkoinen lista on pahimmillaan kuolinisku yrityksille, joilla oli mahdollisuus tehdä bisnestä eurooppalaisten kanssa ja pysyä hengissä", arvioi belgradilainen politiikan tutkija Ivan Torov.
"Täkäläiset ihmiset maksavat jälleen hinnan yhdestä eurooppalaisten äkkinäisestä ja yksipuolisesta päätöksestä. On uskomatonta, että EU ei ole oppinut mitään Milosevicin hallinnon luonteesta ja asenteesta", Torov huokaa. (Inter Press Service) .
