Lima, 27.11.00 (IPS) – Perun maatalouteen viime vuosikymmenellä sovellettu uusliberalismi tuotti ikävän paradoksin: samaan aikaan kun tuotanto kasvoi ja sadot paranivat, talonpojat köyhtyivät entisestään.
"Vapaan markkinatalouden yksioikoinen soveltaminen maatalouteen on kehityksen vauhdittamisen sijasta lisännyt työttömyyttä ja kutistanut siten kotimaista kysyntää", sanoo Teodosio Echevarria. Hän johtaa paikallisten talonpoikien yhteistä yritystä Tarman maakunnassa Keski-Andeilla.
Echevarrian mukaan Perun tärkeimmän maataloustuotteen ja perusravintoaineen, perunan, kohtalo havainnollistaa tapahtunutta.
Tarma kuuluu Perun tärkeimpiin perunanviljelyalueisiin. Vuosina 1998-1999 perunaa istutettiin 40 000 hehtaaria aiempaa enemmän. Huomattava osa sadosta jätettiin kuitenkin nostamatta, koska perunan hinta ei olisi korvannut edes sadonkorjuun kustannuksia.
Vaikka perunan hinta ei edelliselläkään satokaudella ollut hyvä, maatalousministeriö rohkaisi talonpoikia sen viljelyyn 1998 jakamalla ilmaisia siemenperunoita ja lannoitteita. Niinpä vuoden 1999 perunasato oli suurin vuosikymmeniin, mutta hinnat olivat alhaisimmat 15 vuoteen.
"Perunakilon hinta putosi kymmeneen centavoon (noin 20 penniin) kilolta, kun järkevä hinta olisi ollut viisin- tai kuusinkertainen. Siksi moni päätti jättää perunat maahan mätänemään", Echeverria kertoo.
Hänen mukaansa katastrofin syynä oli maatalousministeriön toimien ohella kysynnän puute, joka taas johtuu uusliberalistisen talousmallin epäonnistumisesta.
"Kriisiltä eivät välttyneet edes kaikkein tehokkaimmat viljelijät. Useimmat tuottajat eivät nyt saa uutta lainaa, koska he eivät kyenneet maksamaan entisiä, ja heitä uhkaa maan ja karjan menettäminen."
Marraskuussa virastaan eronnut presidentti Alberto Fujimori tuli valtaan 1990. Uusliberalistisen talousmallin kannattajana hän alensi ensi töikseen tulleja avaten ovet ulkomaisen ruoan tuonnille. Samalla suljettiin valtiollinen maatalouden kehityspankki.
Toimien oli määrä vahvistaa kotimarkkinoita ja panna vauhtia kehitykseen.
Poliittiset ja turvallisuusongelmat vetivät lopulta Fujimorilta maton alta, mutta köyhät talonpojat joutuvat kärsimään hänen maatalouspolitiikkansa vaikutuksista vielä pitkään.
Maatalousalan julkaisun Agronoticiasin päätoimittaja Reynaldo Trinidad sanoo liberaalin maatalouspolitiikan perustuneen illuusiolle siitä, että talonpojat tuottavat kilpailukykyisiä tuotteita ja pystyvät kuljettamaan ne halvalla markkinoille.
"Mallin tarkoituksena oli poistaa suojatullit, joita pidetään tehottomuuden tukiaisina. Siten esimerkiksi riisintuottajat joutuvat kilpailemaan tukiaisilla kasvatetun tuontiriisin kanssa", hän sanoo.
Malli suosi maataloustuotteiden tuontia, ja korkea korkokanta auttoi "pankkeja imemään kuiviin koko tuotantokoneiston maaseudulta alkaen", Trinidad latelee.
Köyhyys on lisääntynyt Perussa kymmenen viime vuoden aikana. Maan 25-miljonaisesta väestöstä 54 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Se tarkoittaa, että henkeä kohden lasketut tulot jäävät alle 50 dollarin (350 markan) kuukaudessa, kertoo riippumaton tutkimuslaitos Cuanto.
Vuonna 1999 Peru toi ulkomailta yli viiden miljardin markan arvosta ruokatavaraa, pääasiassa maitoa, riisiä, vehnää, durraa ja öljykasvien siemeniä.
Maataloustuotteiden vienti on vetänyt huonosti. Uusia markkinoita on löytynyt vain yhdelle tuotteelle, parsalle, jonka myynti tuotti viime vuonna vajaat miljardi markkaa. Tärkein vientikasvi, kahvi, tuotti reilut kaksi miljardia.
Valtaosa talonpojista yrittää yhä myydä tuotteensa kotimaan markkinoilla, joita lama ja ostovoiman puute näivettävät. (Inter Press Service) .
