KOLUMNI : Kuuban talous on elpynyt minikapitalismin avulla

Mexico, 02.04.01 (IPS) – Kuuban talous näyttää toipumisen merkkejä selviydyttyään niin sanotusta "poikkeusjaksosta", joka aloitettiin sosialismin kaaduttua Neuvostoliitossa ja Itä- Euroopassa.

Tarkkailijat ovat sitä mieltä, että monet markkinataloudelle tehdyt myönnytykset tulevat nyt katoamaan, kuten pienet yksityiset ravintolat sekä mahdollisuus itsensä työllistämiseen.

"Poikkeusjakson" aikana Kuuban johto etsi keinoja sallia tiettyjä markkinatalouden piirteitä ilman että kuubalaiset menettävät vallankumouksen aikana saavutettuja sosiaalisia etuja ja joutuvat kärsimään sellaisista poliittisista takaiskuista, jotka vaivaavat Itä-Eurooppaa.

Aikaisemmin kielletty dollari sallittiin. Ulkomaanvaluuttaa omistavat kuubalaiset saivat käyttää niitä erikoiskauppoja, jotka aikaisemmin olivat olleet vain diplomaattien ja ulkomaalaisten asiantuntijoiden ulottuvilla. Tämä rohkaisi maanpaossa asuvia kuubalaisia lähettämään yhä enemmän rahaa kotimaassa asuville sukulaisille. Rahalähetysten arvo lasketaan miljardeissa markoissa.

Yksi ratkaisu Kuuban talousongelmiin oli tuotannon kasvattaminen, johon tarvittiin uusia ulkomaisia investointeja. Kanadalaiset sijoittivat nikkeliin ja rautateihin, israelilaiset sitrushedelmiin ja espanjalaiset turismiin.

Itsensä työllistäminen sallittiin syyskuussa 1994, mikä lisäsi palvelujen tarjontaa. Dollarin sallimisen lailla sitä ei kuitenkaan pidetty pysyvänä muutoksena. Samoin syksyllä 1994 hallitus julkisti uusia lakeja, joiden tarkoituksena oli elvyttää maataloutta: palkkasummat sidottiin tuotantomääriin ja näin maanviljelijöistä tehtiin tuotantonsa omistajia ja heille taattiin mahdollisuus määrätä tuotannostaan.

Yksityisyritteliäisyys kukoisti. Rinnakkaistaloudessa, maustan pörssin markkinoilla, hyvin järjestäytyneet ryhmät kauppasivat kaikkia mahdollisia tuotteita hyvällä menestyksellä.

Vuonna 1990 Kuuba vei vielä tuotteita kolmen miljardin dollarin arvosta Neuvostoliittoon. Sosialistileiristä nousseiden uusien maiden ei ollut helppo korvata tätä tuontia. Yhdysvaltojen kauppasaarto aiheutti vakavia vaikeuksia Kuuban kaupalle. Se yritti estää mahdollisia investoijia ja laati mustan listan Kuuban satamissa käyneistä laivoista, joilta kiellettiin pääsy Yhdysvaltain satamiin.

Kun Kuuba avasi taloutensa ulkomaiselle pääomalle, luotiin yhtiöitä, joissa yhdistyi yksityinen ja julkinen ja joiden osakkaina olivat Kuuban valtio ja ulkomaiset investoijat. Ulkomaalaiset toivat pääoman, teknologian ja markkinat, kuubalaiset panivat peliin infrastruktuurin. Tätä mallia käytettiin teollisuudessa, jonka polttoaineen tai raaka-aineiden puute oli halvaannuttanut. Ulkomaiset investoinnit vapautettiin ja hallitus takasi, että investoijat saivat omansa takaisin 3-5 vuodessa.

Kuuban tarkoituksena oli sallia markkinatalouden piirteitä osalle taloudesta ja antaa hintojen kellua vapaasti, mikä kasvatti tuotantoa. Pienten yksityisyritysten kuten ravintoloiden salliminen ratkaisi ruokaongelman, mutta nopeasti rikastuvien omistajien toimintaa rajoitettiin.

Nyt kaikkia näitä mekanismeja harkitaan uudelleen. Valtiontaloutta ei ole keskitetty. Ulkomaankauppaa valvoo edelleen yksi ministeriö, vaikka kauppaa käyvät sadat yritykset, ja tuotanto on kasvanut moninkertaiseksi.

Palkat on sidottu tuloksiin ja voittojen kasvuun. Valtion läsnäolo tuntuu silti kaikkialla.

Esimerkiksi Kuuban hallitus omistaa 89 prosenttia kukoistavasta hotelliteollisuudesta.

Vuosina 1995-1999 talous kasvoi 4,4 prosenttia vuodessa. Kansallinen öljyntuotanto kasvoi 32 prosenttia, ja pääkaivostuotteen nikkelin tuotanto lisääntyi 11 prosenttia. Kuuban valuutta on nyt vakaampi ja vahvempi. Sen arvo on 20 pesoa dollariin nähden, kun kurssi oli vuonna 1994 jopa 150 pesoa.

Tällä hetkellä 78 prosenttia Kuuban kaupasta on Euroopan kanssa, jossa tärkein kauppakumppani on Espanja. Sitten tulevat Venezuela ja Kanada.

Kaikki tämä muuttuisi, jos Yhdysvallat lopettaisi kauppasaarron, johon Yhdysvaltain maanviljelijät hallitustaan painostavat. He hyötyisivät valtavasti. Esimerkiksi Kuuba voisi yksin kuluttaa Arkansasin koko riisisadon. Riisin hinta on laskenut, koska sitä tuotetaan liikaa.

Presidentti Bush sai suuren osan kyseenalaisesta Floridan äänisaaliista sen uppiniskaiselta kuubalaisyhteisöltä. On erittäin epätodennäköistä, että Bush muuttaisi Yhdysvaltain politiikkaa seuraavan neljän vuoden aikana, koska hän on velkaa näille kuubalaisille. * Lisandro Otero on Meksikossa asuva kuubalainen kirjailija ja toimittaja. C Copyright IPS, kaikki oikeudet pidätetään (Inter Press Service) .

Uncategorized

Lisandro Otero cn