Chiang Mai, Thaimaa, 30.04.01 (IPS) – Kiinalaisen hävittäjän ja yhdysvaltalaisen vakoilukoneen taannoinen törmäys ja sen poliittiset seuraukset ovat herättäneet levottomuutta Kiinaa lähellä sijaitsevissa Kaakkois-Aasian maissa. Alueella pelätään, että jos USA:n ja Kiinan suhteet kiristyvät, Burmasta voi tulla sotilaallisen yhteenoton näyttämö.
Monilla Kaakkois-Aasian mailla, kuten Filippiineillä, Malesialla, Bruneilla ja Vietnamilla, on ilmeisiä syitä oli huolissaan tilanteesta. Niillä on Kiinan kanssa selvittämättömiä aluekiistoja Etelä-Kiinan merellä. Siksi ne pelkäävät, että sotilaallista itsevarmuuttaan kasvattava Kiina ei jätä tilaa neuvotteluille.
Toisia Kaakkois-Aasian maita huolestuttaa se, että Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden huononeminen vaikuttaa kielteisesti niiden talouteen. Toipuminen 1997 iskeneestä talouskriisistä kun on yhä kesken.
Koko maailma on seurannut Kiinan ja Yhdysvaltain kiistaa varpaillaan. Thaimaassa on lisäksi alettu uumoilla, että mahdollinen aseellinen yhteenotto tapahtuisi luultavimmin Kiinan heikolla lounaisrajalla, Burmassa.
"Burma on Pohjois-Korean ohella Kiinan ainoa todellinen liittolainen koko alueella. Siksi Yhdysvaltain toimet Burman sotilasjunttaa vastaan ärsyttävät helposti Kiinaa", eräs Bangkokissa toimiva aasialainen diplomaatti sanoo.
Viime vuosikymmenellä Yhdysvallat arvosteli Burman sotilasjunttaa äänekkäästi ryhtymättä kuitenkaan tositoimiin. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Kiinan haastava käytös uhmaa USA:n mielestä sen asemaa maailman ainoana supervaltana.
Sopivat puitteet mahdolliselle yhteenotolle löytyvät Thaimaasta ja Burmasta. Kumpikin maa on viime viikkoina keskittänyt joukkojaan rajaseudulle ja asettanut asevoimansa hälytystilaan.
Thaimaalaista Mae Sain rajakaupunkia tulitettiin helmikuussa. Välikohtauksessa kuoli useita siviilejä, ja thaimaalaiset väittävät syyllisiksi burmalaisia joukkoja. Thaimaa sulki tapahtuneen seurauksena maiden välisen vilkkaan raja-aseman.
Thaimaalaiset ovat syyttäneet Burman johtoa aktiivisesta tuesta amfetamiinin tuotannolle ja huumeiden levitykselle Thaimaassa.
Burmalaiset puolestaan väittävät, että Thaimaan armeija auttaa shan-kansaan kuuluvia kapinallisia, jotka pyrkivät itsenäistymään Burman vallasta.
Thaimaa ja Burma ovat aiemmin yrittäneet setviä kiistojaan neuvottelupöydässä, mutta viime aikoina ne ovat turvautuneet sapelinkalisteluun. Molemmin puolin rajaa on keskitetty niin paljon aseita ja sotilaita, että räjähdys voi tapahtua milloin tahansa.
Pienet selkkaukset Burman ja Thaimaan rajalla ovat rutiinia, mutta tarkkailijoiden mukaan jännitys on tavallista korkeammalla useista syistä. Ne liittyvät Yhdysvaltain vahvistuneeseen läsnäoloon Thaimaassa.
Thaimaan pohjoisessa Chiang Rain rajamaakunnassa on maaliskuusta lähtien toiminut yli 40 amerikkalaista sotilaskouluttajaa. He valmentavat thaimaalaista jalkaväkeä sotaan huumeita vastaan.
Yhdysvaltain huumevalvontavirasto on aina ollut aktiivinen Thaimaan ja Burman raja-alueella, joka kuuluu heroiinin tuotannostaan tunnettuun Kultaiseen kolmioon. "Huumesota" on nyt kuitenkin ensi kertaa samassa puhtaasti sotilaallisia muotoja.
Toukokuun puolivälissä 5 000 miehen vahvuiset amerikkalaisjoukot osallistuvat liki 6 000 thaimaalaisen ja alueen muista maista tulevan sotilaan kanssa huumeiden torjunnan harjoituksiin.
Tapahtuma on osa Thaimaan ja Yhdysvaltain vuotuisia yhteisiä sotaharjoituksia. Kasvanut jännitys Burman rajalla ja harjoitusten sijoittaminen seudulle on tulkittavissa selväksi varoitukseksi Burmalle.
Yhdysvaltain Burman politiikan kovenemista selitetään muillakin seikoilla. Niihin kuuluu presidentti George W. Bushin hallituksen selvästi edeltäjäänsä haukkamaisempi ote ulkopolitiikasta.
Auttamalla Burman juntan kaatamisessa USA voisi vahvistaa muuten heikentynyttä sotilaallista rooliaan Aasiassa. Samalla se saisi Burmasta strategisen tukikohdan osana pitkän tähtäimen suunnitelmaa Kiinan piirittämiseksi.
"Burman hallituksen järkyttäminen – vaikka voimakeinoin – olisi helppo tapa pelotella Kiinaa sen omalla portilla ilman isomman yhteenoton riskiä", thaimaalainen sotilasalan asiantuntija arvioi.
Murskattuaan maansa demokratialiikkeen 1980-luvun lopulla Burman sotilashallitus on lähentynyt Kiinaa, joka on antanut Burmalle sotilaallista ja muuta apua. Asiantuntijat kuitenkin epäilevät lähtisikö Kiina sotilasjuntan avuksi, jos Yhdysvallat ryhtyisi kaatamaan sitä.
Thaimaassa puolestaan on kehkeytymässä erikoinen yhteys politiikan ulkopuolelle suljetun armeijan ja talouselämästä politiikkaan nousseiden päättäjien kesken.
Jännityksen kasvu Burman rajalla näyttää suovan Thaimaan armeijalle tilaisuuden vahvistaa rooliaan kotimaassa. Hallitukselle Burman vastainen kampanja tarjoaa savuverhon, jonka taakse kätkeä epäonnistumiset talouspolitiikassa.
Burman sisällä on puolestaan käynnissä valtataistelu kovan linjan kannattajien ja maltillisten välillä. Edellisiä johtaa kenraali Maung Aye ja jälkimmäisiä kenraaliluutnantti Khin Nyunt, joka on myös maata hallitsevan juntan ensimmäinen sihteeri.
Ulkoapäin tuleva kova paine – joka voisi olla vain sotilaallista – saattaisi lyödä Burman johdon hajalle ja helpottaa diktatuurin kukistumista.
Ainakin osa Burman demokratialiikkeestä vastustaa jyrkästi ulkomaalaisten sekaantumista demokratian palauttamiseen. He myöntävät kuitenkin, että jos Thaimaa ja Yhdysvallat sysäävät tapahtumat liikkeelle, moni lähtee innolla mukaan.
"Oma liikkeemme on väkivallaton, mutta harva ääni nousisi vastustamaan yrityksiä kukistaa Burman diktatuuri voimakeinoin", eräs Burman opposition maanpaossa elävä vanhempi jäsen myöntää.
Hänen mukaansa oikeutus kansainväliselle sotilaalliselle interventiolle syntyi yli kymmenen vuotta sitten demokratialiikkeen tukahduttamisesta, jonka seurauksena sotilasjuntta on vastuussa tuhansien ihmisten surmaamisesta ja ajamisesta pakoon.
Hän katsoo Burman hallituksen rikosten olevan suurempia kuin rikkomukset, joihin vedoten Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato hyökkäsi Jugoslavian kimppuun.
Tarkkailijoiden mukaan Burman kohtalo riippuu kuitenkin siitä, miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välit kehittyvät lähikuukausina. Jos jännitys sulaa sovinnoksi, Yhdysvallat tuskin hätyyttelee Burmaa, mutta jännityksen kohotessa USA:n johtama interventio on mahdollinen. (Inter Press Service) .
