KOLUMBIA : Prosentti kansantuotteesta katoaa korruptioon

Bogota, 14.05.01 (IPS) – Korruptio imaisee vuosittain lähes prosentin Kolumbian bruttokansantuotteesta. Asiantuntijoiden mukaan se sekä vie varoja maan kehittämisestä, että mädättää koko yhteiskunnan käyttäytymistä.

Virallisten tilastojen mukaan korruption valtiolle aiheuttamat suorat kulut ovat noin 14,5 miljardia markkaa vuodessa. Summa on suurempi kuin sosiaalikohteisiin luvattu apu Yhdysvaltain Plan Colombia -nimisessä huumeiden vastaisen taistelun avustusohjelmassa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF laskee, että Kolumbia menettää pelkästään veronkierron seurauksena 3,4 miljardia markkaa vuodessa. Lisäksi viranomaisten väärinkäytöksiin uppoaa nelisen miljardia.

"Korruptio ylittää muut maata koettelevat vitsaukset ja aiheuttaa suurempaa vahinkoa kuin sisällissota", arvioi Kolumbian oikeuskansleri Edgardo Maya.

Hän luettelee esimerkkejä viime vuosien "äärimmäisen vakavista korruptiotapauksista". Niihin kuuluvat sähköntuotanto, Medellinin kaupungin metron rakentaminen (joka päättyi 1996), valtiollinen pankkitoiminta ja satamien yksityistäminen.

Kolumbian valtion tilintarkastusvirasto seuraa parhaillaan 300:aa tapausta, jossa valtion varojen epäillään joutuneen vääriin taskuihin. Hävikki nousee yhteensä kahteen miljardiin markkaan. Oikeuskanslerinvirasto puolestaan tutkii virkamiesten sopimuskähmintöjä, joiden arvo hipoo 3,4 miljardia.

Kolumbian hallituksessa korruption vastaista toimintaa johtaa maan varapresidentti Gustavo Bell. Hän kuvaa lahjuskulttuurin yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia "skandaalimaisiksi" ja pitää sitä yhtenä tärkeimmistä demokratiaa heikentävistä tekijöistä.

Valtion tilintarkastajien johtaja Carlos Ossa puolestaan uskoo, että kolumbialaisten keskuuteen on juurtunut ajatus, jonka mukaan "valtiolta varastaminen ei ole rikos, eikä siitä siksi myöskään rangaista."

Ossan mukaan vääristyneet asenteet ulottuvat taloudellisen vallan huipulle, missä veronkiertoa pidetään ihailtavana suorituksena. "Ajattelu on tarttunut myös poliittisiin johtajiin, jotka hoitavat yhteisiä asioita omaksi edukseen."

Tästä kulttuurista eivät Ossan mielestä ole osattomia köyhimmätkään. "Heidänkin mielestään on hävettävää, jos joku ei ole kyllin kekseliäs välttääkseen veroja."

"Julkinen talous on läpeensä korruption mädättämä, ja kytkökset ulottuvat liikesopimusten kautta yritys- ja pankkimaailmaan, maakauppoihin, verotukseen ja sosiaaliturvaan asti", Ossa myöntää laitoksensa julkaisemassa Economia Colombiana -lehdessä.

Julkisten pankkien kehno hoito kymmenen viime vuoden aikana on ajanut niistä neljä konkurssiin. Viulut maksaa kansa, jolta on vuodesta 1999 peritty eräänlaista pankkiveroa kaikesta rahaliikenteestä. Aluksi maksu oli kaksi tuhannesosaa liikutellusta rahasummasta, mutta nousi tämän vuoden alussa kolmeen tuhannesosaan.

Pankkiverosta on vapautettu ne, joiden tulot jäävät alle minimipalkan. Se on noin 900 markkaa kuukaudessa.

Riippumatonta oppositiota edustava senaattori Rafael Orduz katsoo, että "Kolumbialla on keinot ja lait korruption kitkemiseksi". Sen sijaan puuttuu valvontamekanismeja, ja Orduzin mielestä kansalaisten pitäisi ryhtyä itse vahtimaan vallanpitäjiään.

Kansainvälinen korruption vastainen järjestö Transparency International luokitteli vuodentakaisessa raportissaan Kolumbian 7. sijalle maailman korruptoituneimpien valtioiden listalla. Latinalaisessa Amerikassa sen ohi ajoi ainoastaan Paraguay.

Transparecya Kolumbiassa johtava Rosa Ospina sanoo, että täällä kuten muuallakin räikein lahjonta liittyy julkisiin rakennushankkeisiin. (Inter Press Service) .

Uncategorized

Yadira Ferrern