Rio de Janeiro, 19.11.07 (IPS) – Guanabaranlahti Rio de Janeiron edustalla on osa lumoavan kaunista maisemaa, mutta todellisuus saasteineen on paljon karumpi. Yritykset vesien puhdistamiseksi ovat toistaiseksi kuin pisara valtameressä.
Huomattava osa Rion 11 miljoonasta asukkaasta elää slummeissa eli faveloissa, joissa toimii käytännössä avoviemäri. Pahimmin merta saastuttavat kaupungin halki virtaavat 35 jokea.
Tilanteen kohentamiseksi aloitettiin vuonna 2001 Jokien vartijat -hanke. Se on pestannut 640 kaupunkilaista perkaamaan roskia virroista ja istuttamaan puita rannoille. Palkkaa maksetaan noin 200 euroa kuussa.
Saaliiksi saadaan enimmäkseen muovipulloja ja pahvilaatikoita, mutta patjat ja sohvatkaan eivät ole harvinaisia, "jokivahti" Sidnei Martins, 47, kertoo.
"Elo-syyskuun aikana kiskoimme vedestä 35 autoa", hän sanoo soimaten kaupunkilaisten vastuuttomuutta.
Favelassa asuva Martins on ollut jokivahtina kolmisen vuotta.
"Alussa keräsimme tonnin verran roskaa joka päivä", mies kertoo. Valtaosa jätteestä olisi kierrätyskelpoista, mutta toiminta on heikosti järjestetty.
Vahtihanke on kuitenkin tuottanut tulosta. "Joet eivät enää tulvi niin usein. Hiiret ja rotat ovat hävinneet ja denguekuumeen ja ripulin kaltaiset sairaudet vähentyneet," Ana Paula Ferreira, 31, kertoo. Hän puhdisti jokia ennen kuin sai vakituisen työn sairaalasta.
Jokivahtien määrä on tarkoitus nostaa 960:een vuonna 2012. Ferreiran mielestä hanke saisi laajeta lisääkin, koska se kohentaa ympäristö- ja terveysoloja ja antaa köyhille työtä.
Guanabaranlahtea kuormittavat käsittelemättömät jätevedet. Niiden määräksi arvioitiin 20 000 litraa sekunnissa vuonna 1995, jolloin ongelmaan ensi kerran tartuttiin.
Sen jälkeen rakennetun Alegrían puhdistamon oli määrä käsitellä 5 000 litraa sekunnissa, mutta kapasiteetti putosi pian tuhanteen litraan. Nyt teho on saatu hilattua 1 500 litraan, ja maaliskuussa on tarkoitus puhdistaa 2 500 litraa sekunnissa.
(Inter Press service)
