Teheran, 19.02.07 (IPS) – Iranin sotilaspiirit ovat olleet viime aikoina innoissaan, koska jännitys Yhdysvaltain-suhteissa saa yhä kouriintuntuvampia muotoja.
Monet poliitikot – joukossa entiset presidentit Hashemi Rafsanjani ja Mohammad Khatami sekä entinen parlamentin puhemies Mehdi Karrubi – etsivät keinoja liennyttää jännitystä, jota maan nykyinen presidentti Mahmoud Ahmadinejad on lisännyt uhmakkaalla esiintymisellään.
"Sotaisat piirit toivovat yhteenottoa Yhdysvaltain kanssa, koska uskovat sen vahvistavan omaa asemaansa. Niiden tulevaisuus riippuu siitä, miten nykyinen pattitilanne ratkaistaan", eräs nimettömänä pysyttelevä asiantuntija arvioi.
Iranin eliittiarmeijaksi sanotun vallankumouskaartin meri- ja ilmavoimat pitivät vastikään harjoituksen Persianlahdella ja Omaninlahdella Hormuzinsalmen lähistöllä.
Testattavina olivat muun muassa Venäjältä ostetut lyhyen kantaman ToR M1 -ilmatorjuntaohjukset.
Sotaharjoitus oli toinen sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto määräsi joulukuussa Iranin lopettamaan ydinteknologiahankkeisiinsa liittyvän uraaninrikastamisen.
Yhdysvallat on samaan aikaan lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Persianlahdella ja Omaninlahdella muun muassa tuomalla alueelle lentotukialuksen. Amerikkalaisten pelätään kaavailevan hyökkäystä, johon Iranin vallankumouskaarti puolestaan koettaa varautua.
Iranissa vallankumouskaarti, tavallinen armeija ja poliisi toimivat yhdistetyn johdon alaisuudessa. Ylipäällikkö on uskonnollinen johtaja ajatollah Ali Khamenei, joka myös nimittää aselajien komentajat.
Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen perustettu vallankumouskaarti käsittää yli 200 000 miestä. Se toimii tavallisen armeijan rinnalla perustuslain mukaisena tehtävänään
"vallankumouksen ja sen saavutusten turvaaminen".
Asiantuntijan mukaan vallankumouskaartin rooli on osin poliittinen, kun taas perinteinen armeija on aina pitäytynyt pelkästään sotilasasioihin.
Vallankumouskaartilla on omat ilma-, meri- ja maajoukot sekä kaksi erikoisosastoa: basij-vapaaehtoiskaarti ja qods-joukko, jonka alkuperäisenä tehtävänä sanotaan olleen islamilaisen vallankumouksen levittäminen muihin maihin.
Qodsin toiminnasta tihkuu heikosti tietoa, mutta viisi diplomaattia, jotka Yhdysvaltain armeija pidätti tammikuussa Pohjois-Irakissa, kuuluvat tiettävästi siihen.
Yhdysvaltain presidentti George W. Bush syytti helmikuun puolivälissä qodsia räjähteiden levittämisestä Irakissa, minkä Iran kiisti.
Iranilaisen asiantuntijan mukaan vallankumouskaarti koulutti alussa nuoria miehiä erilaisiin tehtäviin islamilaisessa valtakoneistossa. Iranin ja Irakin sodan päätyttyä 1988 qodsiin jääneet halusivat edelleen määrätä maan politiikasta ja strategioista.
Kun Iran kuitenkin vähitellen omaksui aiempaa sovinnollisemman roolin suhteessa ulkovaltoihin ja avasi talouttaan, militaristit pelkäsivät asemansa puolesta ja perustivat kovan linjan oppositioryhmän, hän kertoo.
Basij-kaartin riveihin värvätään vapaaehtoisia kaikista kansankerroksista ja ikäryhmistä.
Oppositio syyttää yli 11 miljoonan jäsenen kaartia sekaantumisesta politiikkaan, ryhmäkuntaisuudesta ja kovan linjan militaristien käsikassarana toimimisesta.
Vallankumouskaartia ja basijia syytettiin politikoinnista Ahmadinejadin hyväksi vuoden 2005 presidentinvaaleissa. Kaarti tuomitsi kerettiläisiksi kilpailevana ehdokkaana olleen Rafsanjanin ajatukset vapaasta markkinataloudesta ja liittymisestä kansainväliseen yhteisöön.
Ahmadinejadin valtakaudella vallankumouskaartista on tullut Iranin suurin rakennusurakoitsija, joka hoitaa miljardien arvoisia kaasuputki-, tie- ja patohankkeita.
Myös maakuntien kehityshankkeissa Ahmadinejad suosii basijia. Useat hänen hallituksensa ministerit ovat kuuluneet vallankumouskaartiin, ja osa apulaisministereistä on värvätty suoraan sieltä.
"Iranin uudistusmieliset viittaavat jatkuvasti islamilaisen vallankumouksen isän, ajatollah Khomeinin, viimeiseen tahtoon, jossa hän kehotti aseellisia voimia pysymään politiikan ulkopuolella", asiantuntija sanoo.
Militaristit puolestaan perustelevat toimintaansa tarpeella puolustaa vallankumousta, joten ristiriita jatkuu.
Sen pitkäikäisyydestä saatiin hiljan muistutus, kun vallankumouskaartin entinen komentaja Mohsen Rezaiee pahoitteli haastattelussa sitä, että poliitikot myöntyivät vuonna 1988 YK:n päätöslauselmaan, joka lopetti Iranin ja Irakin sodan "ennen kuin voittoa ehdittiin saavuttaa".
(Inter Press Service)
