New York, 18.09.06 (IPS) – Mielivaltaiset pidätysajat, maastakarkotukset, pahoinpitely ja joskus jopa kidutus ovat arkipäivää Libyan ulkomaalaispolitiikassa, kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) soimaa.
Järjestön syyskuussa julkaistu raportti perustuu keväällä 2005 tehtyihin haastatteluihin. Niissä kuultiin 56:ta siirtolaista sekä valtion ja YK:n edustajia Libyassa ja Italiassa.
Libya tilastoi vuosina 2003-2005 noin 145 000 ulkomaalaisen maastakarkotuksen. Valtaosa oli lähtöisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Osa saattoi HRW:n mukaan joutua kotimaassaan vainon tai kidutuksen uhriksi ja monia kohdeltiin kaltoin myös pidätysaikana Libyassa.
"Havaitsimme hyvin suuren ongelman. Siitä kertoi meille riittävän moni puhuttamistamme ihmisistä", HRW:n Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osaston johtaja Sarah Leah Whitson sanoo.
HRW arvostelee myös Euroopan unionia ja erityisesti Italiaa Libyasta tulleiden afrikkalaisten palauttamisesta seurauksista piittaamatta.
"EU tekee yhteistyötä Libyan kanssa estääkseen näiltä ihmisiltä pääsyn Eurooppaan sen sijaan, että se auttaisi heitä saamaan kaipaamaansa suojelua", HRW:n pakolaispolitiikan johtaja Bill Frelick huomauttaa.
Italia karkotti HRW:n mukaan vuosina 2004 ja 2005 liki 3 000 ulkomaalaista Libyaan vastoin ihmisoikeus- ja turvapaikkasitoumuksiaan.
HRW pitää pääongelmana sitä, että Libyalla ei ole turvapaikkalakia eikä se ole allekirjoittanut vuonna 1951 solmittu kansainvälistä pakolaissopimusta.
Libyassa oli virallisten tilastojen mukaan viime vuonna 1,2 miljoonaa laitonta ulkomaalaista. Vuosittain luvalla tai luvatta maahan tulevien ulkomaalaisten yhteismääräksi arvioidaan jopa 100 000.
Moni tulokas on jättänyt kotimaansa taloudellisten syiden vuoksi, mutta sotaa ja vainoa pakenevien määrä on myös lisääntynyt Afrikkaa repivien selkkausten myötä.
Papereitta maahan tulleille ei Libyassa tarjota oikeusapua, eikä moni ole perillä oikeuksistaan tai edes siitä, miten turvapaikkaa anotaan.
"Libyan hallitus sanoo, ettei se karkota pakolaisia. Mutta miten vainoa pelkäävä henkilö voi jättää turvapaikka-anomuksen, kun maasta puuttuvat asiaa koskeva laki ja menettely?" Frelick kysyy.
Libya selitti HRW:lle, että paperittomien ulkomaalaisten pidättäminen on välttämätöntä lain ja järjestyksen säilyttämiseksi. Turvapaikkoja Libya ei myönnä, koska "kukaan maassa oleva ulkomaalainen ei ole suojelun tarpeessa".
Moni Italiaan pyrkivä afrikkalainen rantautuu Sisilian lähelle Lampedusan saarelle, jonka pidätyskeskuksiin HRW ei viime vuonna päässyt tutustumaan. Silminnäkijöiden mukaan epäsiisteys ja kovat otteet vallitsevat sielläkin.
HRW muistuttaa, että Italia on kuitenkin sitoutunut kansainvälisiin ja eurooppalaisiin ihmisoikeuslakeihin. Maastakarkotus vaatii tuomarin vahvistuksen, ja päätöksen kohteella on oikeus tulkkiin ja lakiapuun. Lampedusalta on häädetty väkeä ilman näitä oikeuksia.
Romano Prodin johtama Italian uusi hallitus on tänä vuonna avannut Lampedusan pidätyskeskuksen kansainvälisille järjestöille ja luvannut lopettaa joukkokarkotukset pakolaissopimuksen ulkopuolisiin maihin, kuten Libyaan.
(Inter Press Service)
