Panamá, 16.10.06 (IPS) – Panamassa pidetään 22. lokakuuta kansanäänestys Panaman kanavan mahdollisesta laajentamisesta. Kanava on Keski-Amerikassa sijaitsevan kolmen miljoonan asukkaan Panaman talouden moottori.
Kanavan tuotto ennakoidaan tänä vuonna 1,4 miljardiksi dollariksi (dollari on 0,78 euroa), josta reipas kolmannes jää valtiolle. Panaman kanavahallinnon mukaan esitetty laajennus yli nelinkertaistaisi kanavan tuoton vuoteen 2025 mennessä.
Taloustieteilijä Nicolás Arditon mukaan kanava-alueen merenkulkuun ja kauppaan liittyvät palvelut tuottavat jo nyt itse vesiväylää enemmän. Kokonaisuus muodostaa liki 20 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Tyyneltä mereltä Atlantille johtava Panaman kanava valmistui 1914. Se siirtyi Yhdysvalloilta Panaman hallintaan vuonna 1999. Laajennushanke on Panaman ensimmäinen suuri kanavaa koskeva itsenäinen päätös.
Kanavassa on nykyisin kaksi suluilla varustettua kaistaa. Kanavahallinto ehdottaa nyt kolmannen sulkujärjestelmän rakentamista, jotta nykyistä suuremmat alukset mahtuisivat väylään.
Kanavan laajennushankkeen kustannusarvio on 5,25 miljardia dollaria, ja rakentamisen arvioidaan vievän 7-8 vuotta.
Laajennuksen valmistelijat sanovat, että se on välttämätön, jos Panama haluaa säilyttää asemansa kansainvälisen meriliikenteen johtavana läpikulkuväylänä.
Tärkeimmät kilpailijat ovat nykyisin Suezin kanava, johon mahtuvat suuremmat laivat kuin Panaman kanavaan, ja Yhdysvaltain halki kulkeva maareitti, U.S. Intermodal System, jossa välttyy jonotukselta.
Laajennus veisi puoltajiensa mukaan Panaman kanavan kilpailijoidensa edelle.
Nykyisin kanavasta kulkee päivittäin 38 laivaa, joista 24:llä on varattu vuoro. Yksi lisävuoro huutokaupataan joka päivä eniten tarjoavalle, ja loput pääsevät kanavaan tulojärjestyksessä.
Elokuun lopulla muuan Panamaan rekisteröity rahtialus maksoi saman päivän lisävuorosta 220 300 dollaria, kun hinta normaalivuorolla – viikon odotuksen jälkeen – olisi ollut 13 430 dollaria.
Laajennusta puolletaan myös työllisyysperusteilla. Kuumimpina rakennusvuosina työpaikkoja ennustetaan syntyvän suoraan jopa 7 000 ja lisää alihankinnan kautta. Panaman työttömyys hipoi viime vuonna kymmentä prosenttia.
Hankkeen puolesta puhuu myös se, että 9 000 henkeä työllistävää kanavahallintoa pidetään poikkeuksellisen tehokkaana ja hyvin toimivana valtionyhtiönä.
Sen teknisen osaston entinen johtaja Tomás Drohan moittii kuitenkin ennakkolaskelmia tulevasta kuljetustarpeesta yläkanttiin tehdyiksi.
Hänen mukaansa kanava ei pysty pitkien välimatkojen takia kilpailemaan Suezin kanssa tärkeillä reiteillä, kuten New Yorkin ja Hongkongin välillä.
Valtio-opin professori Carlos Guevara puolestaan varoittaa hankeen edellyttämästä valtavasta lainanotosta, joka voi koitua tuhoisaksi maan taloudelle.
Panamalla oli viime vuoden lopussa velkaa 10,3 miljardia dollaria, mutta kanavahanke voi nostaa sen 16 miljardiin vuonna 2011, Guevara laskee.
Hänen mukaansa laajennushanke pitäisi nyt hylätä ja laatia uusi esitys, joka ottaisi nykyistä paremmin huomioon ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset.
Hylkäämistä kannattaa kuitenkin mielipidemittausten mukaan vähemmistö panamalaisista ja laajennusta puoltaa yli 70 prosenttia.
Panaman yliopiston entinen dekaani Carlos Iván Zúñiga pelkää, että kansalaiset näkevät hankkeen jonkinlaisena runsaudensarvena.
Kanavan laajennus ei kuitenkaan vähennä eriarvoisuutta tai kohenna koulutusta, oikeusturvaa tai kaupunkisuunnittelua. Ne jäävät jatkossakin presidentti Martín Torrijosin populistisen hallituksen kontolle, hän muistuttaa.
YK:n tilasto vuodelta 2002 kertoo, että 41 prosenttia panamalaisista elää köyhyydessä. Äärimmäinen köyhyys on kohtalona neljänneksellä asukkaista, joista moni kuuluu alkuperäiskansoihin.
(Inter Press Service)
