Budapest, 02.01.07 (IPS) – Arviolta kymmenesosa Moldovan väestöstä on lähtenyt kausi- tai siirtotyöläisiksi ulkomaille.
Noin 4,5 miljoonan asukkaan Moldova on entinen Neuvostoliiton tasavalta. Se itsenäistynyt 1991 ja on tilastojen mukaan Euroopan köyhin valtio.
Venäjän talouteen kiinteästi yhteydessä oleva Moldova kärsi Venäjän vuoden 1998 talouskriisistä. Monet menettivät säästönsä pankkien mennessä konkurssiin, ja ainoa vaihtoehto oli lähteä ulkomaille paremman elämän toivossa.
Vaikka talous on osoittanut elpymisen merkkejä vuoden 2001 jälkeen, elinolot ovat huonommat kuin kommunismin aikana.
Viidesosa moldovalaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä, ja elinajanodote on yksi alhaisimpia Euroopassa.
Monet maaseudun kylät ovat menettäneet 40 prosenttia työikäisestä väestöstä. Jäljelle jäivät lapset ja vanhukset.
Moldovan terveysministeriön mukaan 15 prosenttia lapsista elää pelkästään äidin kanssa, viisi prosenttia pelkästään isän kanssa ja seitsemän prosenttia ilman molempia vanhempiaan.
Eurasia Foundation -järjestön ohjelmatyöntekijä Liliana Vitu sanoo lukujen kuvastavan siirtolaisuuden varjopuolta.
"On melkein sääntö, että nämä lapset eivät käy koulua. He mieluummin huolehtivat kodistaan ja tekevät työtä, eikä heillä ole normaalia lapsuutta", Vitu kertoo.
Siirtolaisuus johtaa hänen mukaansa usein perheiden hajoamiseen lopullisesti. Ulkomaille lähtenyt puoliso ei enää palaa, ja toinen jää yksin huolehtimaan perheestä.
Toisenlaisiakin tarinoita on. Ulkomailla asuvat kansalaiset lähettävät niin ahkerasti rahaa kotiin, että Moldovan talous pyörii paljolti sen varassa.
Ulkomailta tulevat rahalähetykset auttavat monia köyhyydessä eläviä, mutta ne eivät hyödytä maatalousvaltaisen Moldovan kehitystä. Rahat käytetään välittömien tarpeiden tyydyttämiseen, ei investointeina talouteen.
Toinen siirtolaisuuden varjopuoli on aivovuoto. Opettajia, insinöörejä, lääkäreitä, tutkijoita ja muita korkeasti koulutettuja on virrannut vuodesta 1998 lähtien ulkomaille parempien ansioiden toivossa. Moni päätyy uudessa kotimaassa koulutustaan vastaamattomaan työhön.
Siirtolaiset joutuvat usein työskentelemään pimeästi ilman sosiaalietuja ja työlainsäädännön turvaa.
Moldovalaiset naiset ja lapset ovat myös joutuneet ihmiskaupan uhreiksi, vaikka useat järjestöt koettavat levittää tietoa laittoman siirtolaisuuden vaaroista, Vitu kertoo.
Moldova on solminut sopimuksen siirtotyöläisten suojelusta tärkeimpien kohdemaiden, Venäjän, Italian, Espanjan ja Portugalin, kanssa. Näissä maissa on myös perusteilla siirtolaisjärjestöjä.
Vitu sano kuitenkin, etteivät tähänastiset toimenpiteet ole riittäviä. Korruptio on vakava ongelma rajavalvonnassa ja vaikeuttaa ihmiskaupan torjumista.
(Inter Press Service)
