Seattle, Yhdysvallat, 12.06.06 (IPS) – Väitettä, jonka mukaan varsinkin kouluttamaton ulkomainen työvoima rosvoaa amerikkalaisten työpaikat, on vaikea osoittaa todeksi.
Yhdysvaltain työmarkkinat jakautuvat lohkoihin, joista ainakin osassa löytyy tilaa ulkomaalaisille, arvioi Douglas Massey, joka johtaa meksikolaisten muuttoliikkeen tutkimusta Princetonin yliopistossa.
Maatalous on Masseyn mukaan selvin esimerkki, sillä valkoiset maatyöläiset ovat olleet katoava rotu jo 1930-luvulta lähtien. Heille pitäisi maksaa paljon nykyisiä parempia palkkoja, mikä taas saisi isännät kiihdyttämään koneellistamista ja lisäisi halpojen maataloustuotteiden tuontia.
Selvitysten mukaan matalapalkka-aloille tulevat siirtolaiset vauhdittavat kasvua. Hyötyessään halvasta työvoimasta yritykset saattavat sijoittaa voitot tuotannon laajentamiseen, mikä synnyttää uusia työpaikkoja.
Yhdysvaltain kauppakamarissa maahanmuutosta vastaava Angelo Amador mainitsee esimerkkinä lihanpakkauksen Nebraskassa. “Aiemmin tehtaita suljettiin ja ihmiset muuttivat pois. Työttömyys kasvoi ja palkat alenivat.”
Sittemmin tehtaisiin pestattiin maahanmuuttajia. Suljettuja tehtaita avattiin uudelleen, ja koko alueen talous piristyi. Lopulta palkatkin kohosivat, Amador kertoo.
Yhden tuotannonalan vahvistuminen rehevöittää myös alihankkijoiden aluskasvillisuutta, hän jatkaa.
Amadorin mukaan maahanmuuttajille on käyttöä työvoimapulan uhkaamilla rivakan talouskasvun alueilla. Yhdysvaltain kansalaisille täytyy kuitenkin taata mahdollisuus kilpailla noista työpaikoista, hän edellyttää.
Tietynlaiset työpaikat olisivat todennäköisesti kadonneet Yhdysvalloista ilman pieniin palkkoihin tyytyviä maahanmuuttajia, asiantuntijat arvioivat.
Siirtolaisia pestanneet firmat ovat parantaneet globaalia kilpailukykyään, mikä voi tietää laajennuksia maastalähdön sijasta.
“Ihmiset tuijottavat siirtolaisuutta, vaikka kyse on globalisoituneesta taloudesta, jossa kaikki tuotannontekijät maata lukuun ottamatta liikkuvat”, Massey havainnollistaa.
Kouluttamattoman työvoiman palkat ovat Yhdysvalloissa pysyneet miltei samoina 30 viime vuotta. Maahanmuuton sijasta siihen ovat vaikuttaneet automaatio ja työn uudelleenjärjestäminen, joilla on vähennetty työvoiman tarvetta.
Teollisuuden lähtö maasta, ulkoistaminen ja alihankinta ovat hävittäneet monia ruumiillisen työn tehtäviä, jotka aiemmin olivat suhteellisen hyväpalkkaisia ja arvostettuja.
Heikkoa palkkakehitystä haitarin loppupäässä on edistänyt myös ammatillisen järjestäytymisen väheneminen ay-toiminnan vaikeuttamisen seurauksena. Esimerkiksi liittovaltion minimipalkka on pysynyt 5,15 dollarissa (noin 4 euroa) vuodesta 1997.
Kalifornian yliopiston tutkija Ruth Milkman on seurannut Los Angelesin aikanaan hyväpalkkaisen ja korkeasti järjestäytyneen rakennusalan muuttumista maahanmuuttajavaltaiseksi.
Hänen mukaansa työnantajat aloittivat 1970-luvun lopulla työehtojen heikentämisen ja taistelun ay-liikettä vastaan. Syntyperäiset amerikkalaiset siirtyivät oma-aloitteisesti uusille houkuttelevammille aloille, minkä jälkeen rakennuksille pestattiin maahanmuuttajia.
Milkmanin mukaan työpaikoista ei syntynyt kilpailua eikä palkkojen putoaminenkaan johtunut siirtolaisista. “Siirtolaisuus on pikemminkin seuraus kuin syy”, hän sanoo.
Vähän koulutetut nuoret mustat miehet altistuvat amerikkalaisista ehkä eniten ulkomaisen halpatyövoiman kilpailulle.
Monen mustan työnsaantia vaikeuttaa kärsitty vankilatuomio, jollaisia maan oikeuslaitos jakaa pienimmistäkin huumerikkeistä, työmarkkinatutkija David Card muistuttaa.
Centre for Immigration Studies -laitoksen selvitys vuosilta 2000-2005 kertoo, että pienipalkkaisten maahanmuuttajien työllisyys parani, kun vastaavan kotimaisen ryhmän työllisyys heikkeni kaksin verroin.
Yhdysvaltain työministeriön entinen pääekonomisti Harry J. Holzer vakuutti kuitenkin kongressille, että vähän koulutettujen amerikkalaisten työnsaantivaikeudet johtuvat siirtolaisuutta enemmän uudesta tekniikasta, ulkomaankaupasta sekä ay-liikkeen ja minimipalkan heikkenemisestä.
Holzerin tarjoamat lääkkeet ovat koulutus, minipalkan korotus, ammatillisen järjestäytymisen helpottaminen sekä lasten päivähoidon, vanhempainlomien ja sairausvakuutuksen kohentaminen.
(Inter Press Service)
