Buenos Aires, 07.08.06 (IPS) – Argentiinaan 1990-luvun puolivälissä iskenyt korkea työttömyys on kääntynyt laskuun, mutta talouskriisin perinnöksi jättämä laaja köyhyys istuu sitkeässä.
Työllisyyslukujen ja köyhyysmittarien välinen epäsuhta johtuu sosiologi Ernesto Kritzin mukaan “epävirallisen” eli harmaan talouden kasvusta.
Argentiinan taloudellisesti aktiivisesta väestöstä 44 prosenttia työskentelee nyt pimeästi. Heillä ei ole sairausvakuutusta eikä eläketurvaa. Kun työttömyys viimeksi oli näin alhaalla 1994, harmaassa taloudessa askaroi vajaa kolmannes työllisistä.
“Harmaan talouden työpaikat ovat enimmäkseen pienyrityksissä, jotka maksavat alhaisia palkkoja pimeästi, koska niiden tuottavuus on niin heikko”, Kritz selittää.
Työttömyys ylitti Argentiinassa kymmenen prosentin rajapyykin 1994, kun presidentti Carlos Menemin hallitus oli alkanut vapauttaa taloutta ja yksityistää yrityksiä.
Taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen umpikuja johti vuoden 2001 lopulla kansannousuun, ja presidentti Fernando de la Rúa joutui eroamaan kesken valtakautensa. Työttömyysaste nousi 21,5 prosentin ennätykseen toukokuussa 2002.
Sen jälkeen työttömyys alkoi laskea ja oli 11,4 prosenttia tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Sosiaalinen hätä ja pahoinvointi ovat nyt kuitenkin suurempia kuin vastaavan työllisyyden aikoina 1990-luvun puolivälissä.
Vaikka köyhyys on vähentynyt pahimmista ajoista, Argentiinan 38-miljoonaisesta väestöstä eli viime vuoden lopulla 40 prosenttia köyhyysrajan alapuolella. Vuonna 1994 osuus oli puolet siitä.
Argentiinan tilastokeskuksen mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elää 12 prosenttia asukkaista. Osuus on miltei kolminkertainen vuoteen 1994 verrattuna.
Talouden virallisella sektorilla työskentelevien palkka on tilastojen mukaan noussut keskimäärin 92 prosenttia vuodesta 2002. Harmaassa taloudessa korotus on jäänyt reippaasti alle puoleen siitä.
Maan talousministeriön mukaan valtaosaa alhaisen tulotason talouksista elättää yksi pimeää työtä tekevä tai muuten matalapalkkainen.
Työllisistä köyhistä 41 prosenttia ahkeroi laillisesti ja 51 prosenttia pimeästi. Loput ovat valtion työllisyystöissä 40 euron kuukausipalkalla.
Tulokuilu on revennyt entistä suuremmaksi: väestön varakkain osa tienaa nyt 29 kertaa sen, mitä köyhimmät, kun kerroin reilut kymmenen vuotta sitten oli 19.
(Inter Press Service)
