Kinshasa, 07.11.05 (IPS) – Muuttolintujen saapuminen ei tänä vuonna merkitse afrikkalaisille pelkästään vuodenajan vaihtumista. Mukana seuraa uhka siivekkäiden mahdollisesti kuljettamasta vaarallisesta H5N1-influenssaviruksesta.
Aasiassa on vuodesta 2003 lähtien kuollut yli 60 ihmistä linnuista saamaansa tartuntaan. Viime aikojen tautihavainnot Turkista ja Balkanilta vahvistavat käsitystä, että virus kulkee muuttolintujen mukana.
Monien lintujen talvehtimisseuduilla Afrikassa kasvaa huoli siitä, miten köyhät ja aidsin heikentämät maat selviäisivät uudesta pandemiasta, jos se alkaisi levitä ihmisestä toiseen.
Sisällissodasta toipuvassa Kongon demokraattisessa tasavallassa on 54 miljoonaa asukasta, ja arviolta joka 20. aikuinen kantaa hiviä. Pääkaupungissa Kinshasassa kokonaisia perheitä on majoittunut yhteen huoneeseen.
"Tämän maan asukkaat ovat aliravittuja, ja heidän immuunipuolustuksensa on heikko", Lääkärit ilman rajoja -järjestön lääkäri Jeff Mutombo sanoo.
Kehnosti palkattuja terveydenhuollon ammattilaisia on lisäksi vaikea motivoida töihin, varsinkin, jos kyse on flunssan kaltaisista tarttuvista taudeista, hän jatkaa.
Kongon terveysministeri Emil Bongeli kielsi elävän siipikarjan maahantuonnin lokakuussa. "Paniikkiin ei ole aihetta, mutta meidän on varauduttava", hän sanoi.
Maatalousviranomaiset kertovat varoittaneensa talonpoikia kautta maan lintuinfluenssasta. Tiedossa on, että muuttolinnut voivat kantaa virusta pitkään oireettomina, kun taas kanat saattavat menehtyä siihen vuorokaudessa.
Bongeli ilmoitti myös neuvottelevansa intialaisen Cipla-yhtiön kanssa lääkeostoista. Cipla sanoo pystyvänsä valmistamaan halvan kopion sveitsiläisen Rochen kalliista flunssalääkkeestä Tamiflusta.
Kongon viranomaisten pääasiallinen toivo pandemian varalta on kuitenkin ulkomainen apu.
"Sellaisissa tapauksissa vetoamme kansainväliseen yhteisöön", terveysministeriön edustaja Pierre Lokadi muotoilee.
Maailman terveysjärjestön WHO:n edustajana Kongossa työskentelevä Florent Ekwanzalu myöntää Kongon omien mahdollisuuksien rajallisuuden, mutta toivoo siltä silti aktiivisempaa panosta.
"Kansainvälisen yhteisön ratkaistaviksi jätetään sellaisetkin ongelmat, joihin omat voimavarat riittäisivät", Ekwanzala toruu.
Hänen mukaansa Kongo käytti viime vuonna alle kolmanneksen terveysmenoihin varaamistaan rahoista. Sen sijaan maan terveydenhuoltoon kuluu noin 160 miljoonaa euroa ulkomaista apua vuodessa.
"Haluaisimme nähdä vakavaa poliittista sitoutumista", Ekwanzala huomauttaa.
Useimmat Kinshasan asukkaat kuulivat lintuinfluenssasta ensi kertaa lokakuun lopulla, kun terveysministeri puhui riskistä televisiossa.
"Milloin se lintuinfluenssa tulee?" kyselee puhelinkortteja kadulla kauppaavaa Marie Biloke.
"Yksi asia on varmaa, hallitus ei meitä auta", hän jatkaa.
(Inter Press Service)
