México, 06.02.06 (IPS) – Korruptio on yhä vahvasti läsnä Latinalaisen Amerikan politiikassa. Epäilyjä kohdistuu tällä hetkellä nykyisten tai entisten vallanpitäjien äkkirikastuneisiin lapsiin ainakin Brasiliassa ja Meksikossa sekä Argentiinassa, Chilessä ja Perussa.
“Latinalaisessa Amerikassa korruption vastaiset lait ovat yleisesti heikkoja, kun kyse on vallanpitäjien sukulaisista, ja se houkuttaa väärinkäytöksiin”, Arturo del Castillo sanoo. Hän johtaa korruption vastaiseen taisteluun erikoistunutta meksikolaista CIE Consulting and Research -yhtiötä.
“Selviä lakeja korruption torjunnasta presidentin perheessä ei ole, mutta sen sijaan vallitsee vahva kirjoittamaton laki siitä, ettei asiaan ole viisasta puuttua”, hän jatkaa.
Meksikon parlamentin komitea antoi tammikuun lopussa raportin, jossa suositellaan presidentti Vicente Foxin poikapuolen vikkelän vaurastumisen selvittämistä.
Fox tuli valtaan vuonna 2000, ja hänen toisen vaimonsa Marta Sahagúnin poika Manuel Bribiesca on lyönyt sen jälkeen rahoiksi kiinteistömarkkinoilla.
Komitea epäilee Bribiescaa julkisten lainojen hankkimisesta poliittisten suhteiden ja hallituspiirien epätavallisen vahvan tuen avulla sekä väärinkäytöksistä kertovien asiakirjojen hukkaamisesta.
Brasiliassa presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan pojan Fabion ripeä rikastuminen on joutunut lehdistön hampaisiin.
Useiden arvovaltaisten lehtien mukaan Fabio Lula da Silva, 30, oli aiemmin vaatimaton englannin ja tietojenkäsittelyn opettaja. Isänsä tultua valtaan 2003 hän perusti kolme videopeleihin keskittyvää yritystä, joiden rahoitus epäilyttää.
Alkupääoma tuli Telemar-puhelinyhtiöltä, jonka osakkeista valtion kehityspankki omistaa neljänneksen ja julkisten yhtiöiden eläkerahasto viidenneksen.
Lulan pojan bisnekset ovat tuoneet kiusallisen lisän korruptioskandaaliin, jossa hallitsevaa Työväenpuoluetta syytetään muun muassa liittolaispuolueiden kansanedustajien lahjomisesta lakialoitteidensa taakse.
“On paljon tapauksia, joissa perheet käyttävät presidentin valtaa omaksi hyödykseen”, sanoo Óscar Ugarteche, joka auttoi Perun kongressia selvittämään presidentti Alberto Fujimorin valtakauden (1990-2000) korruptiota.
Ugartechen mukaan takavuosien talouden vapauttaminen ja julkisen omaisuuden yksityistäminen monissa Latinalaisen Amerikan maissa tuotti hallitukselle suuria tuloja. Rahojen huoleton käsittely rohkaisi väärinkäytöksiin ja korruptioon.
Huomattava osa tuloista päätyi presidenttien sukulaisille eri kanavia pitkin, ja koska “etiikalla ei ole sijaa politiikassa” ne käytettiin täysin mielivaltaisesti, Ugarteche selittää. Hän on asunut viime vuodet Meksikossa ja työskentelee pääkaupungin autonomisessa yliopistossa.
Hänen mukaansa presidenttien jälkeläisten viime vuosina harjoittama korruptio on erilaista kuin ennen.
“Aiemmin väärinkäytökset tarkoittivat yleensä rahan ottamista valtion kassasta, mutta nyt hyödynnetään valta-asemaa ja käydään kauppaa vaikutusvallalla etujen saamiseksi”, Ugarteche sanoo.
Perussa Fujimorin Keiko-tytärtä syytettiin vuonna 2004 yhdysvaltalaisen hyväntekeväisyysjärjestön lahjoitusten väärinkäytöstä hänen toimiessaan ensimmäisenä naisena isänsä hallinnossa.
Fujimori itse on pidätettynä Chilessä odottaen luovuttamistaan Peruun tuomittavaksi lukuisista korruptio- ja ihmisoikeusrikoksista.
Chilessä on meneillään muun muassa veronkiertoa koskeva oikeusjuttu maata vuosina 1973-1990 johtaneen diktaattorin Augusto Pinochetin vanhinta tytärtä Lucíaa vastaan.
Lucía Pinochet pidätettiin sen jälkeen, kun hän palasi tammikuussa Chileen ja veti pois Yhdysvaltoihin jättämänsä turvapaikka-anomuksen. Oikeus vapautti hänet takuita vastaan tammikuun lopulla.
Argentiinassa varjo häilyy maata vuosina 1989-1999 johtaneen presidentti Carlos Menemin tyttären Zuleman yllä. Isä oli avannut hänen nimissään Sveitsiin salaisia pankkitilejä, joille talletettiin miljoonia dollareita.
“Presidenttien ja entisten valtionpäämiesten perheenjäseniä koskevat tapaukset ovat vain yksi lisäoire Latinalaisen Amerikan vakavasta korruptio-ongelmasta”, CIE:n del Castillo kiteyttää.
Korruptiota vastaan toimiva Transparency International luokittelee valtiot asteikolla nollasta (läpimätä) kymmeneen (lähes puhdas). Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla parhaiten sijoittuvat Chile (7,3) ja Uruguay (5,9). Loppujen arvosana on 4,2 tai alle, ja pohjanoteerauksena on Haiti arvosanalla 1,8.
(Inter Press Service)
