Washington, 13.02.06 (IPS) – Uhkaillessaan Irania voimatoimilla Yhdysvaltain johto näyttää unohtaneen, että jos Iran tavoittelee ydinasetta, syynä on paljolti juuri pelko amerikkalaisten sotilastoimista.
Kaksi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n entistä virkailijaa on vahvistanut erillisissä haastatteluissa IPS:lle, että järjestön viime vuosina tekemissä Irania koskevissa turvallisuusselvityksissä nousi jatkuvasti esille pelko, jota Iran tunsi USA:ta kohtaan.
“Iranin käsitys varsinkin Yhdysvaltain ja Israelin muodostamasta uhkasta ei ollut ainoa tekijä, mutta se oli arviomme mukaan osatekijänä kaikessa mahdollisen ydinaseen rakentamista koskevassa toiminnassa”, Paul Pillar sanoo. Hän johti CIA:ssa Irania koskevien turvallisuusselvitysten laadintaa vuosina 2000-2005.
Pillarin mukaan tiedustelupiireissä on kolmen viime vuoden aikana ollut vallalla käsitys, että Iran pyrkii hankkimaan ydinaseen. Samalla kuitenkin uskottiin, että Washington voisi halutessaan lievittää Iranin pelkoja ja vaikuttaa sen suunnitelmiin.
Käsitystä tuki Iranin toukokuussa 2003 Yhdysvalloille tekemä ehdotus, jossa se tarjoutui neuvottelemaan ydinoptiostaan, suhteestaan Hizbollahiin ja muihin Israelin-vastaisiin ryhmiin sekä omista turvallisuushuolistaan.
CIA näki Iranin varusteluhalun taustalla toisaalta myös pyrkimyksen Persianlahden alueelliseksi suurvallaksi. Iranin ei kuitenkaan arveltu vaarantavan sen vuoksi suhteitaan Yhdysvaltoihin.
Iranin pelko Yhdysvaltain hyökkäyksestä on pitkään ollut “vakio-osana” CIA:n turvallisuusarvioissa, vahvistaa Eilen Laipson, joka teki selvityksiä 1990-1993 ja seurasi tilannetta kansallisen tiedusteluneuvoston varapuheenjohtajana 1997-2002. Hän johtaa nykyisin riippumatonta Henry L. Stimson -rauhantutkimuskeskusta.
Laipsoninkin mielestä selvitykset kytkivät Iranin ydin-option sen kokemaan uhkaan.
“Pystyimme päättelemään sekä heidän käytöksestään että julkisista lausunnoistaan, että he pelkäsivät Yhdysvaltoja”, Laipson muistelee täsmentäen, että pelokkuuden aste vaihteli eri aikoina ja eri tilanteissa.
Iranin politiikasta tehdyt analyysit kertovat, että vuoden 1991 Persianlahden sota, jossa Yhdysvallat tuhosi valtaosan Irakin armeijasta, sai Iranin pelkäämään samaa kohtaloa.
Presidentti George W. Bushin hallituksen hyökkäävä asenne Irania kohtaan on lisännyt pelkoa.
Puolustusministeriö Pentagonin salainen raportti kongressille vuoden 2002 alkupuolelta nimesi Iranin yhdeksi seitsemästä valtiosta, jota vastaan voidaan käyttää ydinasetta yllättävässä sotilaallisessa tilanteessa. Los Angeles Times paljasti tiedon tammikuussa 2002.
Viisi päivää myöhemmin Bush kytki Iranin “pahan akseliin” Irakin ja Pohjois-Korean rinnalle.
CIA:n kirje samalta keväältä senaatin
tiedustelukomitean puheenjohtajalle kertoi, että Iran tuntee asemansa uhatuksi ja pyrkii hankkimaan joukkotuhoaseita. Sen mukaan ulkoisen uhkan aiheuttajaksi koettiin paljolti Yhdysvallat ja pelko yhdisti sekä päättäjien että kansan halua vahvistaa oman maan turvallisuutta.
Kun Yhdysvallat oli hyökännyt Irakiin 2003, Iranin hallituksen edustaja ilmoitti, että “yksinapaisessa maailmassa” Iranin täytyy pyrkiä välttämään sotaa Yhdysvaltojen kanssa.
Sovinnonhalusta kertoi jo yhteistyö Yhdysvaltain kanssa Afganistanissa syyskuun 2001
terrori-iskujen jälkeen ja neuvottelutarjous 2003. Kun Iran ei saanut USA:sta toivomaansa vastakaikua, sen oma ydinoptio korostui.
Ydinsulkukysymysten tuntija Joseph Cirincione Washingtonissa toimivan Carnegie-säätiön rauhantutkimuslaitoksesta muistuttaa muiden maiden vastaavista kokemuksista:
“Yhtään maata ei ole saatu pakottamalla luopumaan ydinohjelmastaan, mutta uhkan katoaminen on vakuuttanut monet toimimaan niin.”
Hän listaa entisiä neuvostotasavaltoja, Argentiinan, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Libyan esimerkkeinä maista, jotka luopuivat ydinaseista vasta, kun merkittävät sisäiset tai kansainväliset muutokset poistivat sen perimmäisen turvallisuusuhkan, joka ajoi niitä ydinvarusteluun.
(Inter Press Service)
