Kampala, 29.03.05 (IPS) – Naapurimaista pakoon joutuneille ihmisille on jo vuosikymmenten ajan löytynyt turvapaikka Ugandasta. Nytkin Uganda majoittaa 230 000 pakolaista, joiden lähtömaita ovat Sudan, Ruanda, Kenia, Somalia, Burundi, Etiopia ja Kongon demokraattinen tasavalta.
Ugandan pakolaispolitiikka kuuluu Afrikan parhaimpiin, arvioi Roberta Russo YK:n pakolaisviraston UNHCR:n Kampalan-toimistosta.
Hänen mukaansa Ugandan hallitus ei valita tilanteesta, ja pakolaisten kotiinpaluu tapahtuu vapaaehtoisesti.
Tilanne ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, mistä kertoo Ugandan uuden pakolaislain valmistelu. Maan parlamentin käsittelyssä oleva laki pyrkii muun muassa lisäämään ruoan tuotantoa pakolaisten asuttamilla alueilla ja parantamaan pakolaislasten asemaa.
Nykyisen käytännön mukaan Uganda myöntää työluvan koulutetuille evakoille, kuten lääkäreille ja opettajille, jotka asettuvat useimmiten maan pääkaupunkiin Kampalaan.
Muillakin on lupa tehdä satunnaisia töitä esimerkiksi rakennuksilla. Telttaleirin sijasta heille osoitetaan maapala, jolle rakentaa kotinsa ja viljellä ruokansa.
Pakolaisista ja katastrofivalmiudesta vastaava ministeri Christine Aporu kertoo, että pakolaiset saavat keskimäärin kolme eekkeriä (eekkeri on 0,4 hehtaaria) maata alueelta, joka osoitettiin 1960-luvulla asutustoimintaan.
Maapalojen jaosta vastaa UNHCR:n kanssa komitea, joka myös määrittelee turvapaikanhakijoiden kelpoisuuden.
Pakolaisilla on lupa osallistua paikallisen väestön rinnalla koulutus-, terveydenhuolto-, maatalous- ja ympäristöhankkeisiin.
Pakolaisten oikeuksia ajavan Pakolaislakiprojektin johtaja Zachary Lomo muistuttaa, että Ugandasta tuli turvapaikka jo siirtomaa-aikana. Maata hallinneet britit ottivat toisen maailmansodan aikana vastaan pakolaisia Puolasta, Kyproksesta ja Baltian maista.
Maan jako pakolaisille aiheuttaa kuitenkin kasvavia jännitteitä, kun peltoa ei riitä kantaväestöllekään.
Aporun mukaan asukkaat toivovat pakolaisten maapalojen rajaamista yhteen eekkeriin.
"Vaatii paljon valistusta saada ihmiset ymmärtämään, että emme halua loukata pakolaisten ihmisoikeuksia", ministeri sanoo.
Pakolaislakiprojektin tuore raportti pohjoisilta Aruan ja Moyon alueilta kertoo, että viljelyalaa on jo nyt liian vähän kasvavien perheiden tarpeisiin.
"Asutuspalstat eivät turvaa taloudellista toimeentuloa, joten pakolaiset ovat yhä hyvin riippuvaisia ruoka-avusta", raportti tähdentää.
Osa pakolaisista pitää kuitenkin Ugandassa saamaansa kohtelua niin hyvänä, ettei kotiinpaluu houkuta.
Aporun mukaan se koskee esimerkiksi viittä tuhatta Ruandan pakolaista, jotka häädettiin Tansaniasta viisi vuotta sitten. Heitä ovat kotimaan viranomaisetkin käyneet jo hoputtamassa paluumatkalle.
UNHCR:n mukaan Kongon demokraattisen tasavallan heimojohtajat taas ovat varoitelleet väkeään lähtemästä Ugandaan evakkoon, koska pelkäävät näiden jäävän sille tielleen.
YK:n hätäavusta vastaava Jan Egeland varoitti vastikään, että Kongo kärsii maailman pahimmasta humanitaarisesta kriisistä. Väkeä pakenee maan levottomasta koillisosasta rajan yli Ugandaan.
Aporun mukaan kaikki pakolaiset eivät kuitenkaan juutu Ugandaan. Parhaillaan on menossa 24 000 ruandalaisen vapaaehtoinen kotiuttaminen.
(Inter Press Service)
