Perinteinen ruoanlaitto puuhiilellä ja polttopuulla aiheuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia kuolemia Tansaniassa. Dodomalaisessa tyttökoulussa oppilaat ovat perustaneet energiakerhon, joka opettaa puhtaampia ruoanlaittotapoja ja vie tiedon koulusta koteihin.
Dodoma, Tansania 16.3.2026 (IPS) Kokinhattuun ja esiliinaan pukeutunut keittäjä Maria Joseph tarttuu valtavaan puulastaan ja painaa sen syvälle riisiin. Hän nostaa pohjimmaiset jyvät pintaan tasaisin vedoin ja kierrättää lastaa suuren kattilan reunaa pitkin lähes kirurgin tarkasti. Riisi lainehtii pehmeästi mutta ei valu yli. Alumiinikattilasta kohoava höyry sekoittuu Josephin otsalle nouseviin hikipisaroihin.
Vielä vähän aikaa sitten sama keittiö Bungen toisen asteen tyttökoulussa Tansanian pääkaupungissa Dodomassa oli sakeana savusta, joka kirveli silmiä ja raapi kurkkua. Lounasaikaan mennessä Josephin ääni oli käheä tuntikausien työskentelystä polttopuiden äärellä.
Perinteisten ruoanlaittotapojen, kuten puuhiilen ja polttopuun aiheuttama savu tappaa Tansaniassa vuosittain noin 33 000 ihmistä. Valtaosa uhreista on naisia ja lapsia. Äitiensä selkään sidotut vauvat hengittävät savua huonosti tuuletetuissa keittiöissä. Lisäksi polttopuiden kerääminen altistaa naisia ja tyttöjä väkivallan uhkalle.
Nyt koulun keittiössä kuuluu teinityttöjen puheensorina ja kaasulieden tasainen suhina. Tyttökoulu on perustanut oppilaiden vetämän puhtaan ruoanlaiton energiakerhon osana laajempaa pyrkimystä lisätä puhtaiden energianlähteiden käyttöä.
Hallituksen, koulujen ja yksityisen sektorin yhteistyö yhdistää arkiset kokemukset ja poliittisen muutoksen. Samalla se kytkeytyy useisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Puuhiilen käytön väheneminen hillitsee metsäkatoa ja tukee ilmastotavoitteita.
Polttopuu kävi koululle kalliiksi
Puuhiilen ja polttopuun käyttö rasitti aiemmin sekä Dodoman tyttökoulun taloutta että ympäristöä.
”Kun käytimme polttopuuta, kulutimme kolmessa kuukaudessa 10,5 miljoonaa Tansanian shillinkiä (noin 3 700 euroa). Se oli liikaa”, koulun rehtori Richard Msana sanoo.
Kun koulu siirtyi puuhiileen, savu väheni hieman, mutta kustannukset pysyivät korkeina.
”Puuhiileen kului noin kolme miljoonaa Tansanian shillinkiä kuukaudessa, (noin 920 euroa). Se oli yhä kallista”, Msana kertoo.
Käänne tuli hallituksen puhtaan ruoanlaiton ohjelman myötä. Energiaministeriön tukemassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä koulu sai nestekaasujärjestelmän. Nyt tonni kaasua riittää kahdeksi kuukaudeksi.
”Kaasun avulla kulumme ovat laskeneet alle 1,5 miljoonaan shillinkiin (noin 460 euroon) kuukaudessa. Se on tuonut paljon säästöä ja energiamuoto on ystävällinen käyttäjille, etenkin keittäjillemme”, Msana selittää.
Uudistetussa keittiössä noen mustaamat seinät on puhdistettu. Kattilat kiehuvat nyt tasaisilla sinisillä liekeillä rätisevien hiillosten sijaan.
Lieden ääressä Joseph nostaa kannen ja päästää uuden höyrypilven ilmaan.
”Pidän ruoanlaitosta näillä nykyaikaisilla liesillä, sillä ne eivät savuta. Silmäni eivät enää kutise”, hän sanoo.
Hallitus tavoittelee puhdasta ruoanlaittoa koteihin ja laitoksiin
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan noin 2,3 miljardia ihmistä valmistaa yhä ruokansa saastuttavilla polttoaineilla. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa polttopuu ja puuhiili ovat edelleen yleisin energianlähde. Niiden käyttö kiihdyttää metsäkatoa, lisää sisäilman saastumista ja kasvattaa hiilipäästöjä.
Siirtymä puhtaampiin ruoanlaittotapoihin on noussut keskeiseksi kehityskysymykseksi koko Afrikassa. Vuoden 2024 puhtaan ruoanlaiton huippukokouksessa maailman johtajat lupasivat noin kaksi miljardia euroa vauhdittamaan siirtymää pois saastuttavista polttoaineista.
Tansaniassa muutos on vasta alussa. Yli 30 000 suurta laitosta, kuten koulua, sairaalaa ja vankilaa, valmistaa ruokaa päivittäin yli sadalle ihmiselle. Niistä vain 1 136 käyttää puhtaan ruoanlaiton järjestelmiä.
”Tavoitteemme on, että vuoteen 2030 mennessä jokainen kotitalous ja jokainen laitos käyttää puhdasta ruoanlaittoenergiaa. Sen käyttö on noussut 6,9 prosentista vuonna 2021 jo 23,2 prosenttiin vuonna 2025”, energiaministeriön apulaisministeri Salome Makamba kertoo.
Kerhossa lasketaan, vertaillaan ja puhutaan kodeista
Dodomassa puhtaan ruoanlaiton kerhon jäsenet istuvat koulun pihalla. Muistikirjat ja mitta-astiat käsissään he vertailevat puuhiilen ja kaasun keittoaikoja, laskevat kotitalouksien puuhiilikuluja ja piirtävät kaavioita siitä, miten savu kertyy huonosti tuuletettuihin keittiöihin. Sitten he vievät oppimansa kotiin.
”Vanhempani ajattelevat, että kaasu on liian kallista. Mutta kun heille näyttää, kuinka paljon rahaa hiileen kuluu viikossa, he alkavat ajatella toisin”, 17-vuotias Rehema Mallya sanoo.
”Jos isoäidilläni olisi parempi liesi, hän ei yskisi joka ilta”, 16-vuotias Lilian Massawele arvelee.
Monille perheille puuhiili on köyhyyden ja puutteellisen infrastruktuurin sanelema välttämättömyys. Viranomaisten mukaan ratkaisevaa on hinta. Mikroluottojen avulla kotitaloudet voivat hankkia kaasuliesiä ilman, että koko summaa täytyy maksaa kerralla.
Siirtymä voi olla myös taloudellinen mahdollisuus erityisesti naisille, jotka voivat toimia kaasuliesien jälleenmyyjinä ja asentajina.
”Siirtymä puhtaaseen ruoanlaittoon ei ole vain hallituksen hanke. Se edellyttää kansalaisten, koulujen, uskonnollisten yhteisöjen ja paikallisten johtajien osallistumista”, Makamba tähdentää.
(Inter Press Service)
