Bogota, 27.12.04 (IPS) – Ryhmä kolumbialaisia pientilallisia hylkäsi laittomat huumeviljelmänsä ja ryhtyi reilun kaupan kahvin tuottajiksi. Perheet ovat myyneet ulkomaille jo tuhansia säkillisiä kahvinpapuja tänä vuonna.
Kolumbian eteläosassa sijaitsevan Caucan alueen kumpuilevat rinteet tarjoavat ihanteellisen kasvupaikan kokapensaille. Osa rinteet vallanneista huumekasveista on nyt tuhottu, ja niiden tilalla viljellään kahvia.
Alueen pienviljelijät perustivat viisi vuotta sitten kahvintuotantoon erikoistuneen osuuskunnan. Siihen kuuluu jo yli 1 600 perhettä, jotka viljelevät kahvia luonnonmukaisesti, ilman kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita.
Luomukahvin viljelykset kattavat tätä nykyä 78 hehtaaria. Yhteensä 148 hehtaaria laittomia kokapensaita on revitty irti.
Osuuskunta vie kahvia muun muassa Yhdysvaltoihin, Ranskaan, Espanjaan, Britanniaan, Hollantiin ja Japaniin. Ostajat maksavat vajaan puolen kilon kahvimitallisesta kaksi Yhdysvaltain dollaria eli noin puolitoista euroa. Kahvin keskihinta jää yleensä alle dollariin mitalliselta.
"Yhtiömme rikkoi tavanomaisen kaavan, kun viljelijät luopuivat myynnin välikäsistä saadakseen itse enemmän tuloja kahvistaan", osuuskunnan oman vientiyhtiön johtaja René Ausecha kertoo.
Osuuskunta alkoi vuonna 2001 viedä kahvia ulkomaille. Aluksi se turvautui välittäjiin, mutta perusti 2004 oman vientiyhtiön Exposurcan. YK ja Kolumbian hallitus tukivat vientiyhtiön perustamista 1,5 miljoonalla eurolla.
Exposurcan kahvi on saanut reilun kaupan merkkijärjestöjen kattojärjestön FLO:n hyväksymän tunnuksen. Osuuskunnan viljelijät saavat tuotteestaan vähintään 45 prosenttia enemmän, kuin New Yorkin pörssissä maksettava keskihinta heille toisi.
Kahvinviljelijä Floro Ruizille luomukahvin tuotanto on vakava liiketoimi, jonka ansiosta perheet ovat voineet sekä kohentaa talouttaan että saada itsekunnioituksensa takaisin.
Hän sanoo, että köyhät pienviljelijät ryhtyivät aikoinaan huumekasvien viljelyyn taloudellisen pakon ajamina.
"Kun vaihtoehto sitten löytyi, tunsimme ylpeyttä vapauduttuamme laittomien kasvien viljelyn painolastista", Ruiz sanoo.
Kokapensaista luopuneet perheet viljelevät kahvin lisäksi banaaneja, hedelmiä ja vihanneksia. Moni oli luopunut ruokakasveista siirryttyään huumepensaiden viljelyyn.
Osuuskunnan perheiden seuraavana tavoitteena on lujittaa liiketoimintaansa ja kohentaa yhteisöjensä hyvinvointia.
Huumeviljelmät ovat tuoneet Caucaan sosiaalisia ongelmia, rapauttaneet alueen taloutta ja lisänneet väkivaltaisuuksia.
Kolumbian sisällissodan osapuolet ovat kytkeytyneet huumekauppaan, joten taisteluita on käyty erityisesti siellä, missä huumekasveja viljellään ja jalostetaan. Cauca on yksi niistä kriisipesäkkeistä, joissa hallituksen joukot, vasemmistosissit ja oikeistolaiset puolisotilaalliset joukot ovat taistelleet.
Myös alueen herkkä luonto on kärsinyt huumeviljelystä. Uhanalaisia lajeja on tuhottu, maaperä on köyhtynyt ja jokia on saastunut kemikaaleista, joita käytetään jalostettaessa kokalehdistä kokaiinia.
Kolumbian ympäristöministeriö arvioi, että yhden kokahehtaarin tieltä hävitetään neljä hehtaaria metsää.
Kolumbia on maailman toiseksi tärkein kahvintuottaja, jonka vuotuinen kahvisato ylittää kymmenen miljoonaa säkillistä.
(Inter Press Service)
