Apatin, 24.11.03 (IPS) – Serbia kuuluu Balkanin köyhimpiin maihin: asukkaiden kuukausiansiot jäävät keskimäärin 168 euroon. Jotkut ovat silti rikastuneet – joskus omaksikin yllätyksekseen.
Näin kävi monille Apatinissa, joka on 20 000 asukkaan pikkukaupunki 170 kilometriä Belgradista luoteeseen. Onnekkaat 6 800 apatinilaista omistivat paikallisen Pivara Apatin -panimon osakkeita.
Apatin nousi koko Serbian puheenaiheeksi syyskuussa, kun belgialainen panimoalan yritys Interbrew osti valtion hallussa olleet 50,1 prosenttia oluttehtaan osakkeista.
Apatinilaisten onnenpotku oli se, että Interbrew tarjoutui ostamaan loputkin osakkeet noin 159 euron kappalehintaan.
Osakkeet olivat siirtyneet tehtaan työntekijöiden omistukseen 1991 juuri ennen Jugoslavian hajoamista, kun maan silloinen hallitus aloitti tuotantoelämän uudistamisen. Moni tehdas muutettiin tuolloin osakeyhtiöksi, josta valtio omisti reilut 50 prosenttia ja työntekijät ja eläkeläiset loput.
"Keskiverrolla pienosakkaalla oli tuhatkunta osaketta. Siksi monista tuli rikkaita yhdessä yössä. Kokonaiset perheet ovat työskennelleet panimossa sukupolvien ajan, ja perinne jatkuu yhä", Pivara Apatinin tuotantolinjan esimies Milan Trtica kertoo.
Vuonna 1756 perustettu Apatin on Serbian suurin panimo, jonka hallussa on 40 prosenttia kotimaan markkinoista.
Interbrew ilmoitti, että se aikoo laajentaa tuotantoa ja yrittää vallata kolmanneksen markkinoista muissa entisen Jugoslavian tasavalloissa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa, Makedoniassa sekä Montenegrossa.
Suunnitelmat ilahduttivat apatinilaisia – samoin kuin se, että kaupunkiin tuotiin rekkalasteittain kovaa valuuttaa. Trtican mukaan uusi omistaja ymmärsi ihmisten haluan saada rahansa käteisenä. "Kaiken tapahtuneen jälkeen harva täällä luottaa pankkeihin."
Maksut pienosakkaille alkoivat lokakuussa poliisien vartioidessa kahta pankkia, joista ihmiset noutivat rahansa.
Serbian pankkijärjestelmä romahti 1990-luvun alkuvuosina, kun maan silloinen johtaja Slobodan Milosevic jäädytti 3,8 miljardin euron yksityiset säästöt ja muutti ne sotakassaksi. Sodat, talouspakotteet ja köyhyys pitivät serbialaisia pihdeissään lähes koko 1990-luvun.
Nyt rahaa on alkanut taas näkyä, kun Serbia siirtyy kapitalismiin liki 60 vuotisen sosialismin ja keskusjohtoisen talouden kauden jälkeen.
Valtio yksityistää jäljellä olevaa teollisuutta ja myi vastikään osuutensa kahteen tupakkatehtaaseen. Ostajina olivat ylikansalliset suuryhtiöt Philip Morris ja British American Tobacco.
Äkkirikastuminen saattaakin seuraavaksi kohdata monia Nisin ja Vranjen kaupunkien asukkaita, sillä tupakkajätit ovat tehneet houkuttelevia tarjouksia myös tehtaiden pienosakkaille.
"Kapitalismi on serbeille hyvin uusi asia. On sääli, että se on tullut vasta tehtaisiin, mutta ei tavallisten ihmisten mieliin", taloustutkija Misa Brkic pohtii.
"Siksi ihmiset ryntäävät käteisen perässä eivätkä mieti tulevaisuuttaan. Kukaan ei ole selittänyt edes tiedotusvälineissä, että on muitakin vaihtoehtoja kuin kahmaista kerralla suuri summa rahaa", hän jatkaa.
Apatinissa on eletty jännittäviä aikoja. Asukkaat eivät suostu kertomaan kadulla, kuuluvatko he panimon osakkaisiin, sillä he pelkäävät varkaita.
Kulutusjuhlat kuitenkin paljastavat jotain. Viranomaisten mukaan kaupungissa on äskettäin rekisteröity 7 500 autoa.
Myös asuntomarkkinat ovat kuumentuneet ennennäkemättömällä tavalla. Asuntojen neliöhinnat ovat nousseet 336 eurosta 840 euroon.
Apatinilaiset ostelevat asuntoja myös maakuntansa pääkaupungista Novi Sadista ja pääkaupungista Belgradista. Jotkut suunnittelevat lastensa lähettämistä ulkomaille opiskelemaan.
(Inter Press Service)
