San Francisco, 28.07.03 (IPS) – Jos presidentti Bush oikeasti v\u00e4litt\u00e4isi miljoonien pohjoiskorealaisten n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4, h\u00e4n allekirjoittaisi rauhansopimuksen maan hallituksen kanssa ja lopettaisi Korean sodan, joka on erist\u00e4nyt maata viisikymment\u00e4 vuotta. <\/p>\n
<\/p>\n
"En kunnioita miest\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 kansaansa n\u00e4l\u00e4ss\u00e4", ilmoitti Bush. Lausunnollaan h\u00e4n haki oikeutusta sotilaallisille uhkailuille, joita Yhdysvallat on esitt\u00e4nyt Pohjois-Korealle. Samalla h\u00e4n maalasi Kim Jong Ilist\u00e4 kuvan julmana diktaattorina, joka hylk\u00e4\u00e4 aliravitut lapset hankkiakseen ydinaseita.<\/p>\n
N\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4k\u00f6 Kim Jong Il oikeasti kansansa n\u00e4lk\u00e4\u00e4n, vai onko pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen h\u00e4d\u00e4n syyn\u00e4 se, ett\u00e4 teknisesti ottaen Yhdysvallat on viel\u00e4 sodassa Pohjois-Korean kanssa? <\/p>\n
Hein\u00e4kuun 27. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuli kuluneeksi 50 vuotta maiden v\u00e4lisen v\u00e4liaikaisen aselevon julistamisesta. Ajankohta olisi otollinen rauhansopimuksen solmimiseen sodan ja pakotteiden lopettamiseksi, sill\u00e4 ne ovat todellinen syy Pohjois-Korean n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Valtaosa asiantuntijoista on Bushin kanssa eri mielt\u00e4 Pohjois-Korean n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n syist\u00e4. He viittaavat 1990-luvulla k\u00e4rjistyneen kurjuuden syiksi Neuvostoliiton romahtamisen ja luonnonolot. Ensimm\u00e4inen isku Pohjois-Korean maataloustuotannolle oli sosialistisen kauppaliiton hajoaminen, mik\u00e4 vei maalta merkitt\u00e4v\u00e4n kauppakumppanin.<\/p>\n
Subventoidun \u00f6ljyntuonnin loppuminen Neuvostoliitosta ja Kiinasta pys\u00e4ytti pohjoiskorealaisten viljelij\u00f6iden traktorit kirjaimellisesti. Toinen isku olivat vuosisadan pahimmat tulvat ja kuivuudet, jotka tuhosivat suuren osan sadosta. Maan johto oli pakotettu pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua l\u00e4nsimailta ja Japanilta.<\/p>\n
N\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n itsepintainen s\u00e4ilyminen johtuu kuitenkin Yhdysvaltain johtamista talouspakotteista ja vastahakoisuudesta solmia rauha 50-vuotisen sodan lopettamiseksi.<\/p>\n
Pohjois-Koreasta tiedet\u00e4\u00e4n oikeastaan vain se, ett\u00e4 1980-luvulle saakka pohjoisen maanviljelyn ja talouden kasvuvauhti p\u00e4ihitti kirkkaasti Etel\u00e4-Korean vastaavan.<\/p>\n
Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 ja muut YK:n alaiset organisaatiot ylistiv\u00e4t perusterveyspalvelujen tarjontaa ja totesivat, ett\u00e4 pohjoiskorealaiset lapset rokotettiin amerikkalaislapsia paremmin, ja ett\u00e4 Pohjois-Koreassa todenn\u00e4k\u00f6inen elinik\u00e4 oli korkeampi kuin Etel\u00e4-Koreassa.<\/p>\n
Vain viidennes Pohjois-Korean vuoristoisesta pinta-alasta on viljelykelpoista. Ennen niemimaan jakamista pohjoinen toimi teollisuuskeskuksena ja etel\u00e4 vilja-aittana. T\u00e4m\u00e4n asetelman lis\u00e4ksi Pohjois-Korea oli pommitettu murskaksi, mutta vuonna 1961 se kuitenkin saavutti omavaraisuuden maataloudessa.<\/p>\n
Korean sota vaati nelj\u00e4 miljoonaa uhria ja tuhosi pohjoisen Korean maatalouden suureksi osaksi. Historioitsijoiden mukaan Yhdysvaltain harjoittama poltetun maan taktiikka oli ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n raaka, jopa Vietnamia pahempi.<\/p>\n
USA:n ilmavoimat tuhosivat napalmilla kolme nelj\u00e4sosaa ruoantuotantoon k\u00e4ytetyist\u00e4 kastelupadoista ja kiinteist\u00f6ist\u00e4. Samanlaiset tuhoty\u00f6t luokiteltiin sotarikoksiksi, kun natsit tuhosivat paljon pienempi\u00e4 tuotantolaitoksia Hollannissa.<\/p>\n
V\u00e4lirauhan alettua pohjoiskorealaiset ryhtyiv\u00e4t j\u00e4lleenrakentamaan h\u00e4vitetty\u00e4 maataan juche-aatteen mukaisesti. Aate korostaa sitoutumattomuutta ja kansallista itsen\u00e4isyytt\u00e4. <\/p>\n
Vuonna 1972 New York Times raportoi "Pohjois-Korean kurinalaisesta ja tuottavasta ty\u00f6voimasta sek\u00e4 maan kehittyneest\u00e4, eritt\u00e4in teollistuneesta ja p\u00e4\u00e4osin omavaraista sosialistisesta taloudesta."<\/p>\n
Pohjois-Korea pyrki omavaraisuuteen ruoan suhteen, mutta ei lopulta p\u00e4\u00e4ssyt irti Yhdysvaltain kuristusotteesta. Pohjois-Korean 22-miljoonainen kansa on ollut viiden vuosikymmenen ajan USA:n sota- ja talouspakotteiden panttivankina ja ydintuhouhkailujen kohteena. T\u00e4m\u00e4 mielipuolinen politiikka paisuttaa molempien maiden puolustusbudjetteja ja vie n\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4 voimavaroja, jotka voisivat parantaa kansakuntien hyvinvointia.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
*Christine Ahn koordinoi taloudellisten ja sosiaalisten ihmisoikeuksien ohjelmaa Food First -instituutissa Oaklandissa, Kaliforniassa. Instituutti on voittoa tavoittelematon koulutus- ja tutkimuskeskus. (c) Copyright IPS. Kaikki oikeudet pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
San Francisco, 28.07.03 (IPS) – Jos presidentti Bush oikeasti v\u00e4litt\u00e4isi miljoonien pohjoiskorealaisten n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4, h\u00e4n allekirjoittaisi rauhansopimuksen maan hallituksen kanssa ja lopettaisi Korean sodan, joka on erist\u00e4nyt maata viisikymmen… Continue Reading