Kuala Lumpur, 22.01.18 (IPS) – YK:n Agenda 2030:een sis\u00e4ltyv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet tarjoavat yksityiselle rahalle mittavia sijoituskohteita. Esimerkiksi terveydenhuollon turvaaminen kaikille maapallon asukkaille vaatii kosolti rahaa, mutta sijoittajien motiivit voivat ep\u00e4ilytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Koko maailman kehitysapu vuonna 2016 oli 117 miljardia euroa. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO arvioi, ett\u00e4 kattavan terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4minen 67 k\u00f6yh\u00e4ss\u00e4 ja keskituloisessa maassa vaatii aluksi 110 miljardia euroa vuodessa ja vuoteen 2030 menness\u00e4 summa melkein kolminkertaistuu. <\/p>\n
K\u00f6yh\u00e4t maat eiv\u00e4t selvi\u00e4 urakasta yksin. Etiopiassa 2015 pidetty kansainv\u00e4linen kehitysrahoituskokous suositteli sekamallia eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteisty\u00f6t\u00e4. Se tunnetaan lyhenteell\u00e4 PPP (public private partnership).<\/p>\n
Yritykset ovat vainunneet Agenda 2030:ssa piilev\u00e4t valtavat voitonmahdollisuudet. Kansainv\u00e4liset yhteishankkeet, kuten rokotuksia edist\u00e4v\u00e4 Global Alliance for Vaccine Initiatives (GAVI) ja Global Fund to Fight Aids, TB and Malaria, halutaan soveltaa kansalliselle tasolle.<\/p>\n
Hienot laitteet muttei palkkaa<\/p>\n
Kenian kumppanuus yksityisen sairaalalaitetoimittajan GE Healthcaren kanssa on esimerkki kansallisesta PPP:st\u00e4. Kenian l\u00e4\u00e4k\u00e4riliiton johtaja, tohtori Elly Nyaim on kuitenkin huomauttanut, ett\u00e4 hienoista laitteista huolimatta Kenian terveydenhuolto ei kykene maksamaan henkil\u00f6kunnalleen edes surkean pient\u00e4 palkkaa. <\/p>\n
Yksityisen sektorin osallisuus kehitysponnistuksissa ei ole uusi asia, kuten ei kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jenk\u00e4\u00e4n. Varsinkin uskontopohjaiset j\u00e4rjest\u00f6t ovat tehneet paljon ty\u00f6t\u00e4 koulutuksessa ja terveydenhoidossa, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi Bangladeshissa ja Indonesiassa parempina palveluina kuin mit\u00e4 valtio pystyisi tarjoamaan.<\/p>\n
Yksityisen rahan kehitysvaikutuksissa on kuitenkin paljon kirjavuutta, eik\u00e4 kansalaisten tasaveroinen kohtelu aina ole etusijalla. Se vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeisen periaatteen "ket\u00e4\u00e4n ei j\u00e4tet\u00e4".<\/p>\n
Kuluja siirret\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen<\/p>\n
Terveydenhuollon PPP-j\u00e4rjestelyjen v\u00e4itetyt hy\u00f6dyt eiv\u00e4t kest\u00e4 kriittist\u00e4 tarkastelua. Politiikan v\u00e4lineen\u00e4 ne ovat huono vaihtoehto, jolla yritet\u00e4\u00e4n paikata infrastruktuurin puutteita kire\u00e4ss\u00e4 taloustilanteessa. Kuluja siirret\u00e4\u00e4n budjetin ulkopuolelle kuluttajien, veronmaksajien ja tulevien sukupolvien maksettaviksi.<\/p>\n
PPP-ratkaisuja ohjaavat yleens\u00e4 poliittiset valinnat taloudellisen harkinnan sijasta. Niihin sis\u00e4ltyv\u00e4t velat ja riskit ovat yleens\u00e4 korkeampia kuin valtion normaalissa lainanotossa ja hankinnoissa. Luovuutta on hankkeissa v\u00e4h\u00e4n mutta korkeita maksuja senkin edest\u00e4. Kun kustannukset karkaavat k\u00e4sist\u00e4, se kostautuu kansalaisille palvelujen heikkenemisen\u00e4.<\/p>\n
Kehitysmaiden terveydenhuollon PPP-hankkeissa on havaittu lukuisia heikkouksia: kilpailu rahoista muiden terveyshankkeiden kanssa; tehottomuutta ja resurssien tuhlausta; kustannukset ja hy\u00f6dyt eiv\u00e4t vastaa toisiaan ja hy\u00f6dyt korjaa yksityinen osapuoli; yhteensopimattomuus kansallisen terveysstrategian kanssa; valtion heikko neuvotteluasema suhteessa rikkaista maista tuleviin suuriin l\u00e4\u00e4ke- ja terveysyrityksiin.<\/p>\n
Lis\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta<\/p>\n
Vaikutusvaltaiset yksityiset kumppanit voivat suunnata valtioiden terveyspolitiikkaa niin, ett\u00e4 se palvelee entist\u00e4 paremmin kaupallisia etuja. Esimerkiksi aidsl\u00e4\u00e4kityksen siirt\u00e4minen PPP:n piiriin on johtanut konflikteihin, joissa k\u00e4rsij\u00f6in\u00e4 ovat edullisten rinnakkaisl\u00e4\u00e4kkeiden tuottajat ja kuluttajat.<\/p>\n
Kansanterveysty\u00f6t\u00e4 voidaan PPP:ss\u00e4 rajoittaa kustannussyist\u00e4, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta ja vaarantaa haavoittuvimpien terveydenhuollon. Alan henkil\u00f6kunta hylk\u00e4\u00e4 herk\u00e4sti julkisen sektorin, jos tarjolla on paremmin palkattua ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
PPP:t eiv\u00e4t ole julkisessa valvonnassa. Kumppanien valinta, tavoitteiden asettelu ja toimintalinjojen muotoilu ei ole l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4, joten korruption mahdollisuus kasvaa.<\/p>\n
PPP ei turvaa Agenda 2030:n toteutumista. Hallitukset voivat saada yksityist\u00e4 rahaa edullisemmin ottamalla lainaa. Kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n ei pit\u00e4isi kannustaa PPP:t\u00e4 kritiikitt\u00f6m\u00e4sti vaan auttaa kehitysmaita vahvistamaan omaa kapasiteettiaan niin, ett\u00e4 yleinen etu ja ennen kaikkea tasa-arvo saavutetaan terveydenhuollossa eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
*kirjoittajat ovat taloustieteilij\u00f6it\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kuala Lumpur, 22.01.18 (IPS) – YK:n Agenda 2030:een sis\u00e4ltyv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet tarjoavat yksityiselle rahalle mittavia sijoituskohteita. Esimerkiksi terveydenhuollon turvaaminen kaikille maapallon asukkaille vaatii kosolti rahaa, mut… Continue Reading