M\u00e9xico, 02.01.18 (IPS) – Ilmaston oikuttelu, tuholaisten lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kaupunkirakentaminen vaikeuttavat viljely\u00e4 Xochimilcon keinosaarilla, jotka tuottavat huomattavan osan Meksikon p\u00e4\u00e4kaupungin vihanneksista. <\/p>\n
<\/p>\n
"En ollut ikin\u00e4 n\u00e4hnyt mit\u00e4\u00e4n sen kaltaista, eiv\u00e4tk\u00e4 vanhempanikaan olleet", Azael Mel\u00e9ndez muistelee tornadoa, joka iski M\u00e9xicon etel\u00e4puolella sijaitsevalle alueelle kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2015. Myrsky repi juuriltaan pajut, joita on istutettu kelluvien saarien eli chinampojen suoja-aidoiksi.<\/p>\n
Chinampat ovat asteekkien ja varhaisempien kansojen luomuksia ajalta ennen espanjalaisvalloittajien saapumista 1500-luvulla. Laakso, jossa nyt sijaitsee 22 miljoonan asukkaan metropoli, oli silloin suurten j\u00e4rvien ja kosteikkojen peitossa. <\/p>\n
Chinampat on rakennettu aitaamalla pajuilla alue matalasta j\u00e4rven kohdasta ja kasaamalla aitaukseen m\u00e4t\u00e4nevi\u00e4 kasveja ja mutaa. Chinampojen v\u00e4liin j\u00e4tettiin kanootin ment\u00e4v\u00e4 kanava kylv\u00f6\u00e4 ja sadonkorjuuta varten. Saarien maa on ravintorikasta, ja kanavat tarjoavat kasveille vett\u00e4. <\/p>\n
Keinosaarilla 5\u00a0000 viljelij\u00e4\u00e4<\/p>\n
Xochimilcossa ja sen naapurustossa on keinosaaria kaikkiaan noin 750 hehtaaria ja niill\u00e4 5 000 viljelij\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 tuotetaan 80 tonnia vihanneksia: pinaattia, lehtijuurikasta, retiisi\u00e4, persiljaa, kukkakaalia, korianteria, selleri\u00e4, salaattia ja portulakkaa. <\/p>\n
Lis\u00e4ksi alueelta saadaan kalaa, kukkia ja l\u00e4\u00e4keyrttej\u00e4. Tutkimusten mukaan viljely on seudulla sek\u00e4 satoisaa ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4. YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6 FAO luokittelee Xochimilcon maailman t\u00e4rkeisiin maatalouden perinnekohteisiin. Ne auttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista ja parantavat ruokaturvaa.<\/p>\n
Mel\u00e9ndez kasvattaa kahden muun viljelij\u00e4n kanssa vihanneksia ja yrttej\u00e4 1\u00a0800 neli\u00f6metrin chinampalla, joka antaa satoa 500 kiloa viikossa. Se menee ravintoloihin sek\u00e4 tukku- ja tuottajatoreille. <\/p>\n
Viljelij\u00f6iden mukaan ilmastonmuutos ja kiihtyv\u00e4 kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.<\/p>\n
"Valtio auttaa meit\u00e4 ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mutta ei riitt\u00e4v\u00e4sti", Mel\u00e9ndez sanoo.<\/p>\n
"Se vaatii meilt\u00e4 valtavasti ty\u00f6t\u00e4. Yrit\u00e4mme torjua ongelmia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 biologisia suodattimia ja nostamalla kanavien vedenpintaa riitt\u00e4v\u00e4lle tasolle keinokastelua varten. Pyrimme my\u00f6s hillitsem\u00e4\u00e4n l\u00e4mm\u00f6n nousua varjostamalla kasveja verkoilla", h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ruokakasvit vaarassa muuallakin<\/p>\n
Samat ongelmat koettelevat maataloutta muuallakin Meksikossa. Maatalousministeri\u00f6n ja ilmastonmuutosinstituutin raportin mukaan t\u00e4rkeiden ruokakasvien, kuten maissin, papujen, vehn\u00e4n, soijan, durran ja kauran, sadot ovat vaarassa vesiongelmien vuoksi.<\/p>\n
Etel\u00e4isess\u00e4 Chiapasin osavaltiossa viljelij\u00e4t k\u00e4rsiv\u00e4t kuivuudesta, mutta my\u00f6s rankkasateista, tulvista ja l\u00e4mp\u00f6tilan noususta. "Ongelmat koskevat Chiapasin ohella koko maata", alueella 40 hehtaarin tilaa pit\u00e4v\u00e4 Consuelo Gonz\u00e1lez sanoo. <\/p>\n
H\u00e4n edustaa aluetta valtakunnallisessa tuottajakomiteassa ja muistuttaa, ett\u00e4 mets\u00e4kato ja tuhoisat viljelymenetelm\u00e4t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ongelmia.<\/p>\n
Meksiko sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n omia kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n 22 prosenttia kaudella 2013-2030.<\/p>\n
Maan maatalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat yli 80 miljoonaa tonnia vuonna 2013, ja niiden odotetaan nousevan 111 miljoonaan vuonna 2020. Vuonna 2030 ne pit\u00e4isi taas painaa 86 miljoonaa tonniin.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p>\n
MEKSIKON FAKTAT<\/p>\n
– Valtio Pohjois-Amerikassa<\/p>\n
– Asukkaita 127 miljoonaa<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 53,2 %<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 93,5 %<\/p>\n
– Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 3,9 tonnia\/asukas (2014)<\/p>\n
– Vrt. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomi: 8,7 USA: 16,5 (2014) <\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 77\/188<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
M\u00e9xico, 02.01.18 (IPS) – Ilmaston oikuttelu, tuholaisten lis\u00e4\u00e4ntyminen ja kaupunkirakentaminen vaikeuttavat viljely\u00e4 Xochimilcon keinosaarilla, jotka tuottavat huomattavan osan Meksikon p\u00e4\u00e4kaupungin vihanneksista. <\/p>\n
"En ollut ikin\u00e4 n\u00e4hnyt … Continue Reading