Boston, Yhdysvallat, 25.09.17 (IPS) – Maailmanlaajuinen kest\u00e4v\u00e4 kehitys vaatii eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, mutta viime aikoina suunta on ollut monin paikoin p\u00e4invastainen.<\/p>\n
<\/p>\n
YK:n kaksi vuotta sitten hyv\u00e4ksym\u00e4t Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet on m\u00e4\u00e4r\u00e4 toteuttaa vuoteen 2030 menness\u00e4. Se tarkoittaa k\u00f6yhyyden juurimista, ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6uhkien torjumista, sosiaalisen sek\u00e4 taloudellisen tasa-arvon lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.<\/p>\n
Vasta alussa olevan ty\u00f6n onnistuminen vaatii tarkkaa seurantaa ja tiedonkeruuta pitkin matkaa.<\/p>\n
Jyrkk\u00e4 taloudellinen eriarvoisuus jarruttaa monin tavoin kehitystavoitteiden toteutumista. Se vie pohjaa talouskasvulta ja k\u00f6yhyyden v\u00e4hent\u00e4miselt\u00e4 sek\u00e4 vahvistaa sukupuolten ep\u00e4tasa-arvoa. Terveys- ja koulutuserot sek\u00e4 ylisukupolvinen k\u00f6yhyys my\u00f6s ruokkivat rikollisuutta. Samalla sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja demokratia rapautuvat.<\/p>\n
Vauraus keskittyy<\/p>\n
Eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 valtioilta perusteellista n\u00e4k\u00f6kulman muutosta ja voimavarojen uusjakoa.<\/p>\n
Avustusj\u00e4rjest\u00f6 Oxfam kertoi aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna, ett\u00e4 varallisuuden keskittyminen maailmassa kiihtyy. Kahdeksan rikkainta ihmist\u00e4 omistaa yht\u00e4 paljon kuin ihmiskunnan k\u00f6yhemm\u00e4n puolikkaan 3,6 miljardia henke\u00e4. K\u00f6yhien ja rikkaiden v\u00e4linen kuilu levenee niin rikkaissa kuin k\u00f6yhiss\u00e4kin maissa.<\/p>\n
Kuilun kaventamiseksi on kosolti ty\u00f6kaluja, mutta niiden ottaminen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaatii valtioilta l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4, tutkittua tietoa ja vastuullisuutta.<\/p>\n
Oxfam on laatinut t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tukemaan indeksin, joka luokittelee valtiot sen mukaan, mit\u00e4 ne tekev\u00e4t taloudellisen eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4miseksi. Mittareita ovat reilu ja tehokas verotus, koulutus-, terveys- ja sosiaalimenot sek\u00e4 oikeudenmukainen ty\u00f6markkinapolitiikka.<\/p>\n
Suomi kuutossijalla<\/p>\n
Indeksin kes\u00e4ll\u00e4 julkaistu ensimm\u00e4inen versio kattaa 152 valtiota. Se paljastaa, ett\u00e4 kolme nelj\u00e4st\u00e4 valtiosta ei tee eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4miseksi puoliakaan siit\u00e4, mit\u00e4 ne voisivat.<\/p>\n
Indeksin k\u00e4rjess\u00e4 ovat Ruotsi, Belgia ja Tanska, niit\u00e4 seuraavat Norja, Saksa ja Suomi. K\u00e4rkimaita leimaavat suuret sosiaalimenot ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvattu asema. <\/p>\n
Nigeria, Bahrain ja Myanmar painuvat indeksi pohjalle p\u00e4invastaisista syist\u00e4: pienet koulutus-, terveys- ja sosiaalimenot, ty\u00f6voiman ja naisten heikko asema sek\u00e4 verotus, joka kurittaa k\u00f6yhi\u00e4 ja hemmottelee \u00e4veri\u00e4impi\u00e4.<\/p>\n<\/p>\n
Vaikka \u00e4\u00e4rip\u00e4iden vertailu antaa vaikutelman, ett\u00e4 rikkaat maat ovat hyvi\u00e4 ja k\u00f6yh\u00e4t pahoja, se ei p\u00e4de kaikkiin. Maailman rikkain valtio, Yhdysvallat, on vasta sijalla 23. USA on siten G7-maista heikoin ja sijalla 21 kaikkiaan 35 OECD-maan joukossa.<\/p>\n
Yritysten verov\u00e4lttely<\/p>\n
Parhaatkin maat voisivat tehd\u00e4 enemm\u00e4n eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4miseksi. Esimerkiksi Belgian verotus hellii suuryrityksi\u00e4, ja Tanska on kevent\u00e4nyt rikkaimpien verotusta. Lis\u00e4ksi moni listan k\u00e4rkip\u00e4\u00e4n maista toimii veroparatiisina ja helpottaa siten eriarvoisuuden yll\u00e4pitoa muissa maissa.<\/p>\n
Kehitysmaat menett\u00e4v\u00e4t vuosittain yli sadan miljardin dollarin arvosta tuloja ylikansallisten yritysten verov\u00e4lttelyn vuoksi. Sill\u00e4 rahalla voisi kustantaa opetuksen 124 miljoonalle lapselle, jotka eiv\u00e4t ole koulussa, ja l\u00e4\u00e4kit\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 6 miljoonaa vuosittain tarpeettomasti menehtyv\u00e4\u00e4 lasta. <\/p>\n
Oxfamin indeksi pyrkii her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkista keskustelua eriarvoisuuskriisist\u00e4 ja sen ratkaisuista. Valtioille se muistuttaa, ett\u00e4 Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet saavutetaan vain, jos kansantaloudet toimivat kaikkien hyv\u00e4ksi harvojen sijasta.<\/p>\n
Tavoitteisiin p\u00e4\u00e4sy vaatii runsaasti rahaa, mutta resurssit ovat olemassa. Valtioiden teht\u00e4v\u00e4 on jakaa ne oikein. Sen vahtiminen j\u00e4\u00e4 kansalaisten kontolle. Yhteisin ponnistuksin on mahdollista juuria \u00e4\u00e4rim\u00e4inen k\u00f6yhyys maailmasta kokonaan meid\u00e4n aikanamme.<\/p>\n
(Inter Press Service) <\/p>\n
*Abby Maxman johtaa Oxfam-j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 Yhdysvalloissa<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Boston, Yhdysvallat, 25.09.17 (IPS) – Maailmanlaajuinen kest\u00e4v\u00e4 kehitys vaatii eriarvoisuuden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, mutta viime aikoina suunta on ollut monin paikoin p\u00e4invastainen.<\/p>\n
YK:n kaksi vuotta sitten hyv\u00e4ksym\u00e4t Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet o… Continue Reading