Miratu, Brasilia, 18.04.17 (IPS) – Joki ei ole kuollut, mutta se sairastaa. Kalan osuus kutistuu nopeasti juruna-intiaanien ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ja elinkeinoissa. Syyn\u00e4 on Xingujoelle Brasilian Amazoniaan valmistuva Belo Monten pato, josta tulee vesivoimakapasiteetiltaan maailman nelj\u00e4nneksi suurin.<\/p>\n
<\/p>\n
Hedelmi\u00e4 sy\u00f6v\u00e4t kalat katoavat, koska joen valjastamisen j\u00e4lkeen hedelm\u00e4t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 putoa veteen, kuten aiemmin tulvien aikaan, valittaa Miratussa asuvan 20 perheen juruna-yhteis\u00f6n patriarkka Agostinho Pereira da Silva. <\/p>\n
Intiaanien suosikkikala on ollut pacu-niminen piraijan sukuinen kasvissy\u00f6j\u00e4, jonka ravinnonsaanti on nyt vaikeutunut. Tulvavesien aiemmin kosteuttamilla alueilla kasvillisuus kuolee ja kalat ovat menett\u00e4neet ruokansa ja kutupaikkansa, Jailson Juruna, 37, kertoo. H\u00e4n on yksi Pereiran kymmenest\u00e4 elossa olevasta lapsesta, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t heimonsa nime\u00e4.<\/p>\n
Tonneittain kuolleita kaloja<\/p>\n
Intiaanien ohella muutkin jokivarressa sijaitsevan Volta Granden alueen asukkaat k\u00e4rsiv\u00e4t ongelmista, jotka alkoivat vuoden 2015 lopulla. Silloin padon p\u00e4\u00e4altaan portit suljettiin Pimentalissa joen yl\u00e4juoksulla 20 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Miratusta.<\/p>\n
Seuraavien kolmen kuukauden aikana jokeen ilmaantui yli 16 tonnia kuollutta kalaa. Brasilian ymp\u00e4rist\u00f6instituutti m\u00e4\u00e4r\u00e4si Belo Monten patoa hallinnoivalle Norte Energ\u00eda -yhti\u00f6lle kymmenen miljoonan euron sakot.<\/p>\n
Kalakuolemia oli tapahtunut aiemminkin, kun voimalan rakennusty\u00f6t likasivat vesi\u00e4 vuodesta 2011 l\u00e4htien.<\/p>\n
Kun pato suljettiin, vedenpinta laski alajuoksulla ja kuolleiden kalojen suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t s\u00e4ikyttiv\u00e4t kuluttajat l\u00e4heisess\u00e4 Altamiran kaupungissa. Asukkaat kielt\u00e4ytyiv\u00e4t sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 sairaiksi uskomiaan kaloja.<\/p>\n
Ruokavalion \u00e4kkimuutos<\/p>\n
Viel\u00e4 vuonna 2015 kala tyydytti 56 prosenttia Miratun asukkaiden ravinnontarpeesta mutta vuonna 2016 en\u00e4\u00e4 36 prosenttia, kertoo selvitys, jonka juruna-yhdistys teki yhteisty\u00f6ss\u00e4 Par\u00e1n yliopiston kanssa.<\/p>\n
Kalan tilalle tulivat "kaupungin elintarvikkeet", joiden osuus nousi 25:st\u00e4 52 prosenttiin, tutkimusta tehnyt tohtori Cristina Carneiro kertoo.<\/p>\n
"Jurunat menett\u00e4v\u00e4t itsen\u00e4isyytens\u00e4 ja ruokaturvansa. Heid\u00e4n on siirrytt\u00e4v\u00e4 maatalouteen ja etsitt\u00e4v\u00e4 palkkaty\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 uhkaa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n kulttuurinsa ja tiet\u00e4myksens\u00e4", Instituto Socioambientalin lakimies Biviany Rojas sanoo.<\/p>\n
Aiemmin intiaanien paras tulonl\u00e4hde oli myyt\u00e4vien akvaariokalojen pyydyst\u00e4minen joesta, mutta nekin ovat k\u00e4yneet v\u00e4hiin.<\/p>\n<\/p>\n
Uusi el\u00e4m\u00e4ntapa<\/p>\n
Miratun kyl\u00e4n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja juruna-yhdistyksen puheenjohtaja Giliarde Juruna, 36, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asukkaille mallia maanviljelyss\u00e4. H\u00e4n kasvattaa kolmen hehtaarin alalla riisi\u00e4, maissia, maniokkia, hedelmi\u00e4 ja kaakaota.<\/p>\n
Juruna-kansalle varatussa vajaan 16 000 hehtaarin reservaatissa on kolme kyl\u00e4\u00e4, joista Norte Energ\u00edan rakentama Miratu on uusin. Kyl\u00e4ss\u00e4 on koulu ja terveysasema, jotka ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t yhden opettajan ja terveydenhoitajan.<\/p>\n
"Ennen emme ostaneet ulkopuolelta juuri muuta kuin suolaa. Viljelimme kotitarpeiksi, ja kala oli t\u00e4rkein ravintomme", Agostinho Pereira sanoo.<\/p>\n
"My\u00f6s kaikki kuljetus tapahtui joella, mutta nyt melkein jokaisella on moottoripy\u00f6r\u00e4, minullakin, ja aion opetella ajamaan sill\u00e4", 66-vuotias Pereira jatkaa.<\/p>\n
(Inter Press Service)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Miratu, Brasilia, 18.04.17 (IPS) – Joki ei ole kuollut, mutta se sairastaa. Kalan osuus kutistuu nopeasti juruna-intiaanien ruokap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ja elinkeinoissa. Syyn\u00e4 on Xingujoelle Brasilian Amazoniaan valmistuva Belo Monten pato, josta tulee vesivoima… Continue Reading