Kampala, 18.04.17 (IPS) – Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja maataloudesta, esille nousevat yleens\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t ja tuotannon v\u00e4heneminen. Kehitysmaissa toteutettava Viljelij\u00e4n kentt\u00e4koulu kiinnitt\u00e4\u00e4 nyt huomiota my\u00f6s siihen, miten eri tavoin muutokset vaikuttavat naisiin ja miehiin. <\/p>\n
<\/p>\n
Esimerkiksi Ugandassa naiset muodostavat 56 prosenttia viljelij\u00f6ist\u00e4 ja tuottavat 70 prosenttia ruuasta, naisverkosto Wougnet laskee. Naisten omistuksessa on kuitenkin vain 16 prosenttia pelloista.<\/p>\n
Taustalla on perinteisesti miehi\u00e4 suosiva ja naisia syrjiv\u00e4 kulttuuri, joka my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 naisten haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle, sanoo Stella Tereka, joka vastaa YK:n ruokaj\u00e4rjest\u00f6n FAOn ilmasto- ja tasa-arvohankkeista Ugandassa.<\/p>\n
"Valtava ty\u00f6taakka, ja etenkin palkaton hoivaty\u00f6 kotona, vie naisten ajan niin, etteiv\u00e4t he ehdi opiskella uusia asioita", h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Naiset mukaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/p>\n
Ugandaa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ilmastoneuvotteluissa edustava Winnie Masiko haluaa maalleen yhdistetyn tasa-arvo- ja ilmastostrategian.<\/p>\n
Vuonna 2013 s\u00e4\u00e4detty laki lupaa Ugandan naisille ja miehille samat oikeudet omistaa maata, mutta toteutus laahaa kaukana per\u00e4ss\u00e4. "Naisten on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon kaikilla tasoilla", Masiko vaatii.<\/p>\n
FAO toteuttaa Viljelij\u00e4n kentt\u00e4koulua kaikkiaan 90 maassa, ja sen piiriss\u00e4 on 4 miljoonaa ihmist\u00e4, joista reilu puolet naisia. Kyse on ty\u00f6ss\u00e4 oppimisesta, joka auttaa viljelij\u00f6it\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmasto\u00e4lykk\u00e4it\u00e4 menetelmi\u00e4 ja jakamaan kokemuksia kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Proscovia Nakibuye pit\u00e4\u00e4 miehens\u00e4 kanssa karjatilaa Ugandan Nakasongolassa. Pariskunta sai kentt\u00e4koulusta hyv\u00e4\u00e4 oppia elinkeinonsa kohentamiseen. "Aiemmin lapseni eiv\u00e4t opiskelleet, mutta nyt saamme maidon myynnist\u00e4 tuloja, joiden ansiosta koulunk\u00e4ynti onnistuu", Nakibuye kertoo.<\/p>\n
Perhe toimii tiimin\u00e4<\/p>\n
Terekan mukaan FAOn kentt\u00e4koulussa pidet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 koulutus- ja kokousajat j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n naisten aikatauluihin sopiviksi.<\/p>\n
"Maatalous ei kukoista ilman perheen yhteisty\u00f6t\u00e4", Mubenden alueella asuva Mercy Ssekide sanoo. H\u00e4n houkutteli miehens\u00e4 mukaan kentt\u00e4kouluun "jotta opimme toimimaan tiimin\u00e4."<\/p>\n
"Ty\u00f6skentelem\u00e4ll\u00e4 rinta rinnan p\u00e4rj\u00e4\u00e4mme ilmastonmuutoksen kanssa ja pystymme hankkimaan elantomme maataloudesta", Ssekide uskoo.<\/p>\n
Perhe on jo monipuolistanut tuotantoaan siipikarjan, vuohien sek\u00e4 sikojen hoitoon ja ryhtynyt kasvattamaan tomaatteja satokausien v\u00e4lill\u00e4. Tulot ovat nousseet niin paljon, ett\u00e4 parin kaksi lasta voi menn\u00e4 yliopistoon.<\/p>\n
(Inter Press Service) <\/p>\n
UGANDAN FAKTAT:<\/p>\n
– Sis\u00e4maavaltio keskisess\u00e4 Afrikassa<\/p>\n
– Asukkaita 39 miljoonaa<\/p>\n
– Alle 1,90 dollarilla p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vi\u00e4 33,2 % (2012)<\/p>\n
– Kansallisen k\u00f6yhyysrajan alla 19,5 % (2012)<\/p>\n
– Yli 15-vuotiaista lukutaitoisia 73,2 %<\/p>\n
– Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t 0,1 tonnia\/asukas (2013)<\/p>\n
– Vrt. hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomi: 8,5 USA: 16,4 (2013)<\/p>\n
– Sijoitus Inhimillisen kehityksen indeksiss\u00e4 163\/188<\/p>\n
(L\u00e4hde: YK)<\/p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kampala, 18.04.17 (IPS) – Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja maataloudesta, esille nousevat yleens\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t ja tuotannon v\u00e4heneminen. Kehitysmaissa toteutettava Viljelij\u00e4n kentt\u00e4koulu kiinnitt\u00e4\u00e4 nyt huomiota my\u00f6s siihen, mit… Continue Reading